torstai 25. marraskuuta 2010

Valoa ja energiaa

Sanoi Danny.

Paitsi että nyt puhutaan vain jälkimmäisestä, siitä energiasta. Puhutaan pitkään ja hartaasti ja rumilla salaman värittömiksi pesemillä valokuvilla varustettuna. Pahoittelut varsinkin kuvituksen laadusta, nykyisellä kameravanhuksella ei oikein parempaan pysty ainakaan minun onnettomilla kuvaustaidoillani.

Talvi on saapunut Mikkeliin, ja sen mukana ainaiset energiapohdinnat. Niitä tosin aloiteltiin jo kesällä, lämmityspohdintojen muodossa. Nyt on jo laadittu sotasuunnitelma, jota on osin toteutettukin.

Lämmitysasian pikapäivityksenä sen verran, että tämän talven aikana meillä on tarkoitus elellä suunnileen nykyisten palikoiden kanssa: tarkkailla öljyn kulutusta, mitata maalämpösuunnitelmaa varten patteriverkostoon menevän veden lämpötiloja, pyytää tarjoukset lopuilta maalämpötoimittajilta joita täällä toimii ja joita on suositeltu tai jotka muuten vaan ovat vastaan tulleet. Talven mittaan tehdään sitten päätös maalämpötoimittajasta ja öljylle on tarkoitus sanoa hyvästit ensi keväänä. Porakaivolle on lupa haussa samalla kuin muullekin kellariremontille, vielä on mietittävä nykyisen patteriverkoston riittävyys maalämmölle. Erilaiset konvektorit, radiaattorit ja tangentiaaliset puhaltimet vaatinevat vielä hieman lisää perehtymistä ainakin allekirjoittaneen osalta. Varsinaisessa asuinkerroksessa on jokaisessa huoneessa kaksilevyien iso patteri lukuun ottamatta olohuonetta, jonka iso patteri on yksilevyinen ja pienempi kaksilevyinen. Osassa pattereista ei ole minkäänlaista termostaattia, loppuihin on sellaisia asennettu osapuilleen kaikkina mahdollisina vuosikymmeninä. Termostaatitkin täytyy siis asentaa tai uusia lämmitysremontin yhteydessä. Tässä kavalkadi kaikista erilaisista termostaatti- ja patterinhantaakivaihtoehdoista joita meillä löytyy:



Vaan vanha totuus on se, että säästetty energia on ylivoimaisesti halvinta energiaa. Siksi olemme jo suorittaneet talossamme seuraavat toimenpiteet:

- Syksyllä anoppi tiivisti ikkunat, ihan moderneilla silikonitiivisteillä. Ulkoikkunat on maalattu umpeen joten ihan oikeaoppista tiivistystä ei kuitenkaan olisi saanut aikaan ja oma energiataso oli niin alhaalla että anopin työpanos ja -kokemus omasta 60-luvun talostaan ja alkuperäisistä ikkunoistaan otettiin kiitollisuudella vastaan. Katsotaan, jos tulevaisuudessa kunnostetut ikkunat nysvätään vetämättömiksi autenttisen pellavarive- ja liimapaperikäsittelyn muodossa.

- Asennutimme alkusyksystä myös sälekaihtimet kaikkiin keski- ja yläkerroksen ikkunoihin. Motivan sivuilta voi lukea lisää siitä, miten sälekaihtimilla voi säästää energiaa - meillä ne hankittiin osin myös ulkonäkösyistä sekä siksi, että verhojen nyhtäminen ikkunoiden eteen ei houkutellut yhtään sen enempää kun omien sulojen esittely naapuri-Shellin terassiporukalle joka tuijottaa suoraan sisään keittiömme ikkunasta. (Tai juuri nyt ei tuijota, koska ulkona on 10 astetta pakkasta, mutta vielä pari päivää sitten terassi oli lähes yhtä kansoitettu kuin kesälläkin. Nikotiini on ihmeellinen aine.)



- Koska hyvä aikomus oviremontista jäi vähän vaiheeseen tänä syksynä syystä jos toisestakin, voi ovirintaman osalta esitellä varsin kirjavaa eristystoimintaa:

* Verannan ovi ja kellarin rapun ovi tiivistettiin silikonitiivisteillä ja niistä ei nyt ainakaan vedä. Muuta niille ei ole tarkoitus tehdäkään. Paitsi ehkä laittaa kellarin rappuun patteri. Eli radiaattori, uuden osaamisalueeni sanastoa käyttääkseni.

* Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen kautta on tilattu uusi parvekkeen ulko-ovi vanhan lahonneen tilalle, vanhalla lukoilla ja muilla hilavitkuttimilla. Se tulee sitten kun tulee. Siihen asti pärjätään entisellä. Ulko-oveen on tulossa lämpölasielementti mutta ehkä vähän tuunattuna versiona koska ne alumiiniset listat siellä lasien välissä ovat niin suunnattoman rumat. Rintamamiestalofoorumin projektissa nimeltä Kongo on toteutettu lämpölasielementti silmiä enemmän hivelevällä tavalla.



* Vuokralaisen oven kunnostaa naapurin puuseppä ensi keväänä, kun kosteusolosuhteet sun muut ovat sille projektille otollisempia. Tätä talvea varten perheemme insinööri rakensi käyttämättömään oveen niin kutsutun erittäin edullisen ja ekologisen ilmansulun - oviaukko vuorattiin sisältä saunan rivinteerauksen tauksen paikkaamisesta ylijääneellä bitumipaperilla ja kiinnitettiin saunasta puretuilla vanhoilla listoilla. Ei nimittäin tuule enää rakosista sisään.



Rappukäytävässä on patteri (eli se radiaattori) mutta sitä ei ole tarkoitus pitää juurikaan päällä nyt talviaikaan - yläkerta on edelleen maalaamona ja huonekaluvarastona eli tarvista rappujen kulkemiseen ei juuri ole. Lisäksi minulla on pieni epäilys siitä, onko rappukäytävän nurkka talossa ylipäänsä eristetty - pääosin rintamamiestaloissa ei ole, ja meidänkin talon Mikkelissä sijaitseva identtinen kaksoisveli oli asiaa paremmin tutkittaessa paljastunut täysin eristämättömäksi. No, selvitämme tämän asian ajallaan.

* Eniten innovatiivisuutta on kuitenkin osoittanut puolison ja lankomiehen yhteisvoimin suunnittelema viidentoista euron ekologinen eristys autotallin oveen. Se tehtiin niin, että käytiin ostamassa mikkeliläisiltä kirpputoreilta pari isoa, rumaa 80-luvun kudottua puuvillamattoa ja naulattiin ne autotallin oven eteen autotallin sisäpuolelle. Autotalli ei myöskään ole lämmintä tilaa, ovi on surkeassa kunnossa, mutta sen uusiminen ei ollut järkevää nyt vaan ensi kesänä, jolloin voi samalla kaivaa autotallin eduksen auki ja rakentaa sinne asianmukaiset pintavesien johdattelusysteemit sun muut tykötarpeeet. Näin uusi ovi tulee kestämään paikallaan ehkä ne seuraavat 50 vuotta. Ovi on tarkoitus teettää samaisella rantasalmelaisella puusepällä kuin parvekkeen ovikin, ja samalla tavoin vanhoja saranoita, heloja ja muita nakaleita käyttäen. Tässä kuva mattoeristyksestä, joka on lähinnä söpö:



- Energiansäästövinkkinä mainittakoon mattoihin liittyen vielä yksi. Kun lattialämmitystä ei ole ja alapuolella majailee kylmä kellari, eivät lattiat talvisaikaan vanhassa talossa ole kovinkaan lämpimät. Se on fakta. Kun kylmähkölle lattialle levittää paksuhkon räsymaton, poistuu ongelma välittömästi ja sisätiloissa tarkenee tassutella vaikkapa yölliselle huussireissulle paljasjaloin. Kuvassa oleva eteisen matto maksoi kirpputorilla 5 euroa ja nurkkakamarin matto on puolestaan peräisin talon alkuperäisestä sisustuksesta. Edullista ja kätevää, sanon minä.



- Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä: Sisäänkäynnin vieressä on kori, jossa on valikoima villasukkia ja sisätossuja omaan ja vieraskäyttöön. Pahimpien pakkasten ja vilukissojen varalle.



Sitten meillä on tietysti keittiössä iso, muurattu puuhella, jota lämmitetään päivittäin. Muurin pysyminen lämpimänä edesauttaa koko talon pysymistä lämpimänä ja mistään ei tule niin nopeasti niin suloinen lämpö kuin muutaman kalikan polttamisesta hellan luukussa. Tulevaisuudessa on tarkoitus rakentaa myös pönttöuuni olohuoneeseen, olohuone kun on ensinnkin iso, ja lisäksi siinä on mittavan kokoinen kulmaikkuna.

Näiden kaikkien edellä esiteltyjen kepulikonstien lisäksi meillä on kyllä ihan oikea ja vakavasti otettavakin energiansäästö- ja eristyssuunnitelma. Se aloitetaan sillä, että vuodenvaihteen jälkeen jollain sopivalla pakkaskelillä talo kuvataan lämpökameralla, jolloin saadaan käsitys siitä, mikä kohta vuotaa eniten jos joku kohta vuotaa. Hirvittävän suuriin eristysprojekteihin emme ole valmiita lähtemään, ne kun eivät yleensä maksa itseään kuitenkaan takaisin, mutta noin silkasta mielenkiinnosta on hyvä tietää, miten talo lämpöä harakoille hukkaa.

Varsinaiset eristystoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa tarveharkintaisesti yläpohjan ja yläkerran sivuvinttien suunnalla, yläpohjan eristys kun on kustannustehokkaampaa kuin seinien auki repiminen. Yläpohjan sinänsä hyvässä kunnossa olevat purut voisi korvata puukuituisella puhallusvillalla, jonka lämmöneristyskyky on huomattavasti puru- ja kutterilastuseosta parempi. Yläkerran kylmien vinttien lattiat muodostavat osan keskimmäisen kerroksen yläpohjaa, joten niidenkin lisäeristys on perusteltua ja myös helppoa - vinteillä on irtonaiset, rakennusvaiheessa yli jääneistä ja betonivaluun käytetyistä laudoista paikalleen ladotut lattiat, joiden purkaminen ja uudelleen kokoaminen ei juuri aikaa tai asiantuntemusta tarvitse. Eristysremontti vinteillä voidaan viimeistellä kiinnittämällä vinttien puolelle sisäseiniä vasten puukuitulevyt, jotka toimivat yläkerran seinien lisäeristeenä talviaikaan eivätkä kuitenkaan merkittävästi torpedoi vinttitilojen käyttöä nykyiseen tarkoitukseensa.

Ja sitten on tietysti olemassa se Panu Kailan ääneen lausuma totuus, että villaa on monesti aika monta kertaa halvempi lisätä ihmisen ylle kuin yrittää kääriä siihen talonsa. En minä halua missään kylmäkomerossa asua, mutta nuo edellä mainitut villasukat ja tossut, villapaidat, torkkupeitot ja viltit ovat mielestäni asioita, joihin talvisaikaan on mukava ja jollain tapaa myös asiaankuuluvakin kääriytyä. Ei kai se monesti kuultu lausahdus viiden prosentin energiansäästöstä sisälämäpötilaa asteen verran laskemalla ihan täyttä huuhaata ole.

6 kommenttia:

  1. Normaalisti tuollainen +20 astetta 1,5 m korkeudella on ihan OK sisälämpötilana. Nyt kun meillä on alettu ryömimään lattioilla (pikkujoulukausi varmaan?) niin alkaa vähän käsiä kylmäämään. Sisällä kun ei viitsi käyttää tumppuja koko ajan :) Lattialämpötilat ovat pudonneet vielä entisestään parin päivän ajan puhaltaneesta melko reippaasta tuulesta johtuen. Eilen päätimme talohallituksen pikakokouksessa kiertää kattilan hanaa pari astetta lämpimämmälle. Taivaalle pöhisee nyt siis 10% enemmän tuhnua kuin tavallisesti. Mieli synkistyy ja kukkaro kevenee. Mutta minkäs teet? Täytyy ruuvata asteita takaisin heti kun tuuli hellittää ettei kerkeä tottumaan liian lämpimään :)

    VastaaPoista
  2. Tuo kori-ideahan on kiva. Nimimerkillä villasukkia lojuu sohvan selkänojilla, lattioilla sun muualla.
    Yleensä mun villasukat on kyllä yläkerrassa silloin kun niitä tarvittaisiin...

    Ja lämpöhävikin estoa sieltä täältä meilläkin tehdään;)

    -Rosanna67-

    VastaaPoista
  3. Silikonit meilläkin vedettiin alkuperäisikkunoihin ikkunarempan jälkeen. Edellinen eristysmateriaali oli kyllä mielenkiintoisempaa; vanhoja kalsareita ja pyyhkeitä!

    T. Undine

    VastaaPoista
  4. Holle, ollaan tällä hetkellä meidän äitin luona ja luin just Arvo Ylpön teosta "Äiti pikkulapsensa hoitajana" vuodelta 1942. Tässä on annettu varsin seikkaperäinen ohje: "Lasten ei saa kuitenkaan antaa vapaasti lattialla mielin määrin ryömiä, kuten useinkin vielä tapahtuu, sillä lattialta lapset voivat saada suuhunsa kaikenlaisia vaarallisia taudinsiemeniä. Niin pian kuin lapsi alkaa ryömiä, on sille laudoista huoneen nurkkaan kyhättävä pieni, helposti kokoonpantava n.s. lapsenkarsina eli juoksukehys. Tämän keskelle levitetään vahakankaalla peitetty pehmeä matto..."

    VastaaPoista
  5. ..."tai patja, ja nyt saa lapsi vapaasti karsinansa tai kehyksensä sisällä tuntikausia ryömiskellä". Kyllä arkkiatri tietää.

    Modernina rintamamiestaloasujana voisit toki asentaa vielä I:lle karsinaan lattialämmityksen, ja jo sujuisi ryömiskely iloisesti...:) Mutta joo, ehkä energiansäästö versus kohmeinen taapero -kilpailussa on parempi joustaa maailmanpelastuksesta ainakin pahimpien pakkasten aikaan.

    VastaaPoista
  6. Juu, ja sellaiset kommentit vielä että korisysteemi on kyllä kätevä (ei ihan omaa keksintöä vaan jostain aikoinaan luettu) ja meilläkin oli ikkunoiden välissä jotain hyvin suuresti vanhoja laamapaitasuikaleita ja kalsonkeja muistuttavaa tavaraa kun ikkunoita viime kesänä muuton jälkeen aloin pestä :)

    VastaaPoista