Rouva Rokan osa

Kaikkihan muistavat Tuntemattomasta sotilaasta sen kohtauksen, jossa Lammio yrittää saada Rokkaa kuriin ja herran nuhteeseen. Rokkapa tästä tulistuu ja lausuu: "Tiijät sie jot miun raskaana oleva eukko leikkaa jo itse ruista Kannaksel, ja sie mokoma vähä-älyne meinaat panna miut laittelemaa kiviä siun polkujes pielii! Ai perkele, luulet sie et miun vieter vennyy loputtommiin!"

Kohtaus löytyy Youtubesta mm. tältä videolta noin kahdeksan minuutin kohdalta.



Jotenkin on tuo Antti Rokan rouva ollut mielessä tänään.

Olimme viikonlopun pois kotoa. Lähtiessä ajattelin hajanaisia ajatuksia yläkerran keittiön patteriin liittyen, mutta ne eivät koskaan kristallisoituneet valmiiksi eivätkä ainakaan toiminnan tasolle. Lopputulos: Saavuimme kotiin, tarkistimme talon tilanteen kellarista ullakolle. Totesimme, että valtakunnassa on muuten kaikki hyvin mutta yläkerran keittiön patterissa ei kierrä vesi vaan patteri on kylmänä. Eikä vesikierto käynnistynyt patterin hanikasta vääntämällä, kuten ennen on aina tapahtunut - suorastaan vähän liiankin innokkaasti, koska patterissa on tuntunut olevan vain kylmä tai tulikuuma -vaihtoehdot.

Greit.

Puoliso lähti aamulla asettelemaan pieniä kiviä markkinatalouden polkujen pieliin. Rouva Rokka pukeutui isävainaan punaisiin slalom-housuihin, puolison Reino-tossuihin ja liian pieneen toppatakkiin ja ryhtyi talonmieheksi.

Ajattelin ensin ilman muuta, että patteri on jäätynyt, koska emme laittanet sitä tarpeeeksi tehokkaasti päälle perjantaina. Putket patterille kulkevat kellarista alakerran keittiön nurkkakomeron kautta ylös, ja komeron seinän toisella puolella on kylmä veranta. Komeron ovi oli viikonlopun ajan kiinni. Yläkerran keittiön ovikin oli kiinni. Yläkerran ison huoneen patteri, joka oli päällä, toimii kuin unelma.

Siksi aloin lämmittämään keittiötä, jossa patteripoloinen paleli. Tiivistin ensin parvekkeen harvan sisäoven, joka oli operaationa varsin koominen, koska tiivisteet olivat alunpitäen liian paksut enkä uskaltanut enää tässä vaiheessa siunattua tilaa liiemmin reuhtoa ovea väkisin kiinni. Tyrkin ja tönin ovea hellävaraisesti, eikä se tietenkään sulkeutunut kokonaan, joten poistin lopulta osan tiivisteistä ja totesin että tämä on nyt parasta mihin tässä olosuhteessa saatan kyetä. Ovi sulkeutui ja pahin veto lakkasi. Työvoitto.

Sitten tein tulet yläkerran keittiön hellaan. Tarkemmin sanottuna sytytin puolikkaan sanomalehden sivun hellan pesässä, mutta sekin oli liikaa: Koko yläkerta muuttui savupirtiksi, hellassa ei ollut minkäänlaista vetoa. Hetken hellan kanssa kikkailtuani ja järjestettyäni juuri tiivistämäni oven kautta tehokkaan läpivedon koko yläkertaan totesin, että leivinuunin puoli vetää moitteettomasti, ja poltin siellä pienet tikkutulet. Huomenna aion jatkaa varovaista uuninlämmittelyä ja ehkä jo loppuviikosta saavuttaa tilanteen, jossa hormi on sen verran lämmennyt että yläkerran keittiön saa pidettyä lämpimänä puita polttamalla.

Puhaltelin myös varovasti lämmintä ilmaa patterin putkien päälle. Tätä ei saa kokeilla, mutta kokeilin silti. Mittavan turvaetäisyyden päästä ja pienellä lämmöllä. Ongelma ei poistunut, eikä vesi alkanut kiertää patterissa, vaikka putki lämpesikin kädenlämpöiseksi.

Seuraavaksi ilmasin patterin. Ulos tuli melko pitkä huokaus ilmaa, mutta ei vettä - melko luonnollista, kun vesi ei kierrä patterissa. Kokeilin ilmaamista vielä uudelleen muutaman tunnin kuluttua, mutta ei sekään auttanut.

Välillä kipaisin alakertaan ja tein alakerran uuniin mittavat tulet. Puoliso oli töihin lähtiessään lämmittänyt jo hellaosion ja avannut nurkkakomeron, joten lämmin ilma pääsi esteettä komeroon hivelemään yläkerran patterin putkia. Tämäkään operaatio ei tuottanut minkäänlaista tulosta patterin lämpenemisen suhteen.

Väänsin yläkerran ison huoneen patterin termostaattia suuremmalle ja samoin asensin porraskäytävän patterin huutamaan punaisena. (Siirsin myös kaksi ovea porraskäytävän patterin edestä pyydellen samalla vuolaasti anteeksi Pikku Tilliäiseltä, jonka hyvinvoinnin kannalta ovien raahaaminen tässä vaiheessa ei liene täysin suositeltavaa.) Yläkerta lämpeni, keittiössäkin päästiin jo mukaviin yli 10 asteen lukemiin, mutta patteri pysyi mykkänä ja kylmänä.

Kiersin ympäri taloa digitaalisen lämpömittarin kanssa. Kellarissa lämpötila oli joitakin asteita plussan puolella. Ei siis välitöntä jäätymisvaaraa. Ensimmäinen asuinkerros oli, kiitos patterilämmityksen ja puuhellan, varsin miellyttävissä reilun 20 asteen lukemissa. Yläkerrassakin oli, kuten edellä todettua, topakasti plusasteita.

Kysyin apua Rintamamiestalofoorumilta, jossa epäiltiin, että paineet eivät piisaa kuljettamaan vettä yläkertaan, ja että jäässä patteri ei ole ollut jos siellä kerran ilmakin kulkee. Lämpömittaritestailun ansiosta alan itse kallistua samalle kannalle - sen verran minäkin ymmärrän, että jäätyminen vaatii lämpötilan tipahtamista alle nollan. Kävin jo pannuhuoneessa tuijottamassa vaikeaselkoista öljykattilaa ja totesin, että sen osalta lienee parempi odottaa teknisesti edistyksellisempää alikersantti Rokkaa kotiin.

Tässäpä tämä päivä on mukavasti vierähtänytkin. Olen aika varma, että koko showlta olisi säästytty jos olisin vain sitkeästi kiivennyt perjantaina yläkertaan ja vääntänyt keittiön patterin kuumemmalle. Se jäi tekemättä, mikä osoittaa sen, että lepsuilu ei vetele omakotitalossa asuessa.

Oppia ikä kaikki. En kuitenkaan panisi ollenkaan pahitteeksi, jos Antero pääsisi pikimmiten kotirintamalle.