Huonekaluprojekti: Saunakamarin piironki

Kun ostimme talon, oli saunakamarissa tämän näköinen, blogissa jo aiemmin esiintynyt piirongintekele:



Tekele on tässä harkittu sanavalinta, piironkipolo oli aika huonossa kunnossa. Siitä puuttui takalevy ja hyllyt ja sen pinta oli päällystetty kiinni liimatulla linoleuminpalasella.

Minä kuitenkin tykästyin tuohon piirongin muotoon, varsinkin keskimmäiseen, kuperaan oveen. Kun se oli paikalleen täysin sopivan kokoinen ja joka tapauksessa saunakamariin tarvittiin kaappi, päätettiin tuo löydös kunnostaa.

Sattuneesta syystä usein käy niin, että noiden päätösten jälkeen kuvaan astuu toimelias anoppi, joka lopulta suorittaa kyseisen kunnostustoimenpiteen ja me saamme nauttia valmiista lopputuloksesta. Tällä kertaa tosin osallistuin itsekin sentään jonkin verran projektiin.

Tässä on lähtötilanne. Piironki raijattuna anoppilaan, lämmin huhtikuun päivä ja mahdollisuus poistaa maalia pihamaalla. Tässä kohtaa huomasimme, että myös piirongin kansilevyssä oli ollut samanlainen kovera muoto kuin ovessakin, mutta tuo koveruus oli melko krouvisti sahattu joskus aikojen saatossa suoraksi.



Maalinpoisto paljasti, että piironki oli ennen nykyiseen turkoosiin asuunsa päätymistä ollut myös kellanruskea. Näiden muovimaalikerrosten (Miranolia, epäilen) alla oli vihreä öljymaalikerros, ja sen alla vielä ilmeisesti petsaus.



Muovimaalikerrostumien alle oli jäänyt piirongin öljymaaliaikakaudelta peräisin oleva koristekukkasen ääriviiva. Piirsimme tussilla vahvistetut viivat ja jäljensimme kuvan muovikalvon palaselle myöhempää rekonstruoimista varten.



Maalinpoistoa suoritettiin sen verran hellävaraisesti, että myös kukkasen väritys saatiin esiin kahden päällimmäisen maalikerroksen alta.



Tässä vielä hieno yksityiskohta, jonka Blogger luultavasti sumentaa sössöksi.



Koska kyseessä oli kuitenkin vain kellarisaunan eteiseen tuleva, puolet alkuperäisistä osistaan menettänyt kaapinrohjake, emme sen kummemmin säästelleet noita alkuperäisiä pintoja vaan poistimme maalin kokonaan. Tämä epäortodoksinen entisöintitoimenpide paljasti yllätyksen: Tuo öljymaalikerros kukkineen ei ollutkaan se alkuperäinen piirongin ulkoasu. Maalinpoiston jälkeen paljastui, että ovissa oli ollut vielä kukkasiakin aiemmin hienot puuleikkaukset, jotka oli kuitenkin jossain vaiheessa irrotettu.



Tulkitsen, että piironki onkin itse asiassa kaikkine kaarevuuksineen ja puuleikkauksineen ollut joskus joko peilipiirongin alaosa tai sitten muuten vaan hieno mahapiironki. Olisi kiva tietää, mistä ja milloin se on alun perin meidän saunakamariimme päättyneen matkansa aloittanut.

Tässä vaiheessa minä ja kamera poistuimme paikalta ja anoppi astui remmiin. Maalinpoiston ja hionnan jälkeen piironki pohjamaalattiin Uulan ovi- ja ikkunamaalilla, sävyllä Oras. Sitten kaappi körötteli takaisin Mikkeliin ja minä poloinen sain ryhtyä suttaamaan kukkasia oviin. Paremman puutteessa kukat maalattiin Tiimarin askarteluväreillä, tässä kuva vaiheesta jossa lehti oli valmis mutta kukka vielä keskeneräinen.



Kukat tulivat kaikkiin oviin. Sen jälkeen piirongin taakse naulattiin taustalevy ja askarreltiin hyllyt vanhasta vanerista, joka kulkeutui taannoin mukanamme Jyväskylän aarresaarelta. Ja sitten se vietiin vastavalmistuneeseen saunaan, takaisin omalle paikalleen.



Piirongissa säilytetään saunapyyhkeitä ja käytännössä täydellisiksi osoittautuneita Nationale Volksarmeen ylijäämäpyyhkeitä. Sekä pullonkorkinavaajia ja juuriharjoja ja pesuvamppuja ja lapsen kylpyleluja ynnä muuta tuikitarpeellista, joka kuuluu saunomiseen. Ja piironkivanhus palvelee tässä tehtävässä oivallisesti.

Vaikka tämä projekti ei millään muotoa vastaa oikeaoppista huonekaluentisöintiä, jotain kerrostumaa kuitenkin jätettiin näkyviin. Jotenkin arvelisin, että piironki on saattanut jossain vaiheessa palvella myös lastenhuoneen kalustuksena.