perjantai 28. lokakuuta 2011

Kellarin lattiaa sanoin ja kuvin: eristys ja lattiavalu

Olen erittäin surkea kirjoittamaan retrospektiivisiä jatkotarinoita jo tehdyistä remonttiasioista, mutta koska tuon kellarin lattian rakenteen raportoiminen jälkipolville on olennainen asia, täytyy nyt yrittää ylittää itsensä.

Ensimmäinen osa maapohjakellarin lattiasaagasta löytyy siis tästä.

Maapohjakellariin rakennettavan lattian rakenne oli saunan rakenneasioiden ohella ehkä se monimutkaisin ja eniten yöunia verottanut remontin palanen. Perinnerakentajan periaatetta - älä korjaa jos se ei ole rikki - ei voinut noudattaa, koska minkäänlaista lattiaa ei ollut. Vaihtoehtona oli oikeastaan se, että lattiaan olisi tehty valu samalla periaatteella kuin 60 vuotta sitten, eli sepelikerros alle ja sillä siisti, tai sitten 2010-lukulainen toteutus eristeineen, lattialämmityksineen ja muine kommervenkkeineen.

Päädyimme jälkimmäiseen ratkaisuun. Entisen maapohjakellarin on tarkoitus toimia jatkossa pyykinpesutilana, varastona sekä ilman saunaa tapahtuvien suihkuttelujen näyttämönä. Näin ollen tilan olisi suotavaa olla kohtuullisen lämmin myös talvipakkasilla. Maalämpöpumppuun yhdistettynä lattialämmitys on kustannustehokkain lämmönjakovaihtoehto, ja lattialämmitystä taas ei kannata kellarin lattialaattaan laittaa ilman kunnollisia lämmöneristyksiä ettei kallisarvoinen lämpö karkaa maaemon syliin.

Tässä alustava luonnos siitä, miten nuo edellä mainitut toiminnot on tarkoitus tilaan sijoitella.



Kuten jäljempänä useaan otteeseen käy ilmi, ihan optimaalisesti ei mennyt tämäkään operaatio mutta toivottavasti lopputulos on edes kyllin hyvä. Seuraavat 50 vuotta sen näyttävät.

Rintamamiestalofoorumilla on yhtenä aktiivisena keskustelijana mukana Matti Alander, joka myy salaojittavia lämmöneristeitä tuotenimellä Fuktisol. Salaojittava lämmöneriste toimii tai ainakin sen pitäisi toimia niin kuin täällä on esitetty. Ruotsissa noita on käsittääkseni käytetty jo pidemmän aikaa. Olen erään nimeltä mainitsemattoman H:lla alkavan herrahenkilön kanssa ihan samaa mieltä siitä, että välttämättä koko kellarin ulkopuolinen eristys hieman karrikoidusti ilmaisten noin puolen metrin paksuisella kerroksella tuhottoman kallista solupolystyreeniä ei ole ihan välttämätön eikä edes kustannustehokas tapa remontoida rintamamiestaloa, josta valtaosa seisoo uljaana maan päällä hatarine puruseinineen. Meidän maapohjakellarin lattiaan tuota kallisarvoista ainetta kuitenkin päätettiin laittaa ja sijoittaa siihen noin 500 euroa.

Valintaan oli epäilemättä syynä tahdoton markkinamies-Matin ansaan lankeaminen, sillä näissä kellariasioissa on yllättävän huojentavaa kun joku on useamman vuoden ajan yhtä mieltä itsensä kanssa siitä, mikä on turvallinen ja toimiva rakenne kellarin seinään tai lattiaan. Toisaalta asiaan perehtyminen loi uskoa siihen, että tuo systeemi ainakin fysiikan lakien mukaan myös toimii. Ja kolmas syy oli se, että kellaria, jossa on rakennusajalle tyypillisesti hyvin matala antura, ei tarvinnut kaivaa metritolkulla auki riittävän paksun kapillaarikatkon toteuttamiseksi soralla vaan vähempikin riitti.

Kellarin lattiakaivuu viimeisteltiin kuvassa näkyvillä rimoilla jotakuinkin samaan tasoon niin, että lopullinen kellarin huonekorkeus tulisi lattiavalun valmistuttua olemaan se sama 220 cm mikä muuallakin kellarissa. Huone näyttää kuvassa jotenkin epätodellisen pieneltä kopperolta, mitä se ei oikeasti ole.



Tältä se Fuktisol näytti saavuttuaan paaleissa pihamaalle.



Tästä kohtaa puuttuu kuvamateriaali, kun en tajunnut kipittää kellariin paparazziksi ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Putkimies-Marko vieraili kellarissamme jälleen ja veti tarvittavat putkitukset vesille ja viemäreille tuossa edellä esitetyn ruutupaperisuunnitelman mukaisesti.

Tasoitetun hiekkapohjan ja Markon asennusten päälle kärrättiin ohut, noin 30 millin kerros sepeliä tasoittamaan pohjaa. Hiekan ja sepelin väliin olisi voinut asentaa vielä suodatinkankaan, mutta se nyt syystä tai toisesta jäi toteuttamatta. Samoin jäi toteuttamatta se periaatteessa olennainen seikka, että tuon tasoitussepelin olisi pitänyt olla pestyä eli hienoaineksesta vapaata - sellaista ei ollut näillä leveysasteilla saatavilla ainakaa siellä, mistä puoliso oli asiaa tiedustellut. Tässä kohtaa ei voi muuta kuin todeta, että kellari pysynee toivottavasti jatkossakin yhtä kuivana kuin tähän asti eikä näillä yksityiskohdilla ole siten suurtakaan merkitystä.

Kun putkinakaleet olivat paikoillaan ja pohja tasoitettu, asennettiin lämmöneriste. Tässä ensimmäinen kerros:



Viemäreille piti kaivella Fuktisolin ensimmäiseen kerrokseen vähän koloja.



Tässä on sitten toinen eristekerros. Fuktisolia riitti vielä ulkoseinän viereen, loppu on säästösyistä lattia-EPS:ää eli tuttavallisemmin styroxia.





Tämä kuva on piipun anturasta ja pannuhuoneen oven edustasta. Piipun antura oli siis sen verran korkealla, ettei sen päälle tullut mitään muuta kuin valu.



Matti Alanderin lattiarakenneohjeiden mukaan eristeen ja valun väliin on hyvä laittaa suodatinkangas. Puoliso suoritti jonkinlaista perehtymistä asiaan ja päätti, että suodatinkankaan asemasta käytetään aaltopahvia. Lattiavalu päätettiin ostaa maksulliselta mieheltä, koska kaatojen ynnä muiden oli suotavaa mennä kerralla oikein, ja maksullinen mies puolestaan oli hyvin höveli ja äänesti sekä suodatinkankaan, aaltopahvin että niiden kokonaan pois jättämisen puolesta. Aaltopahvi siellä nyt on, enkä minä ollenkaan tiedä, onko se järkevä tai oikeaoppinen kerros tuossa paikassa. Ei sitä sieltä poiskaan saa. Aaltopahvista tehtiin itse asiassa kaukalo, joka irrottaa uuden valun myös sokkelista ja kellarin seinistä. Siihen päälle sitten korokepalojen varaan raudoitusverkko, johon putkimies-Marko kävi näppärällä härvelillä napomassa kiinni lattialämmitysputket.





Kun tässä kohtaa ryhdyin kameraani kaivelemaan, totesin, että meillä ei ole yhden ainutta kuvaa kellarin lattiasta siinä vaiheessa, kun lattialämmitysputket oli asennettu. Greit.

Sitten tuli lokakuinen tiistaiaamu, ja kuudelta pihaan ajoi betoniauto. Koska se ei edellisen päivän testimittausten perusteella kuitenkaan mahtunut tarpeeksi lähelle kellarin ikkunaa, oli paikalle värvätty naapuri-poloinen, joka kärräsi yhdessä puolison kanssa kottikärryillä tarvittavat noin 1,5 kuutiota betonia kellariin. Siellä aamuäreä lattiaheppu valoi betonista lattian ja kävi myöhemmin päivällä liippaamassa sen. Ja tältä se sitten näytti:



(Huomatkaa esteettiset ikkunalaudoitukset, kellarin ikkunat ovat tällä hetkellä Rantasalmella puusepän kunnostettavana.)

Tässä kellarin uusi lattia vielä muistakin perspektiiveistä:





Tämä vaihe on sikäli huojentava, että vaikka jostain perverssistä syystä tekisikin mieli vielä pohtia ja aprikoida optimaalista kellarin betonilattian rakennetta, ovat pohdiskelut melko turhia kun valu on valmis ja kätkee tasan tuon yllä kuvatun rakenteen eikä mitään vaihtoehtoisia totuuksia.

Aiomme kuitenkin viimeistellä lattian maalaamalla sen sillä samaisella Basfin maalilla, jota käytettiin myös saunassa ja jonka höyrynläpäisykyky on perusmaaleja parempi. Mahdollinen kosteus pääsee siten kuivumaan teoriassa myös sisään päin, vaikka tuon lattiarakenteen nyt pitäisi kaiken järjen mukaan tuolla tavalla tehtynä olla ulospäin kuivuva.

Betonivalu uinuu tällä hetkellä kellarissa muovisen kevytpressun alla. Puoliso soitti tänään Basfille ja sai rohkaisevan tiedon siitä, että lattiaa voisi periaatteessa ruveta jo ensi viikolla maalailemaan. Ihan niin kiireellä aikataululla emme ole liikkeellä, vaan tarkoituksena on ensin poistaa kaikki ylimääräiset, vielä kellarin seiniä ja kattoja koristavat putki- ja sähkönakaleet, puhdistaa katto ja seinät ja maalata ne kalkkimaalilla ennen lattian maalaamista. Sitten taas putkimies-Marko paikalle ja asennushommiin.

Ja ne kellarin ikkunatkin pitäisi jonkun ehtiä hakemaan ensi viikolla takaisin.

32 kommenttia:

  1. ei toikaan ihan pikku-urakka ole ja valmista tuli!

    VastaaPoista
  2. Mistäs tuo tuli tuo aaltopahvin virittely idea löydettyä? Tuntuu aika hassulta kun sehän imee kaikki valusta tulevan js alas menevän kosteuden. Ei kai se siellä haittaakkaan mut jotenki kuullostaa kyllä niin jännältä että mielenkiinto heräs :D

    VastaaPoista
  3. Maurilyly: Näin juuri - kaikkine ennakkomietintöineen vuoden homma :)

    Perttu: Puoliso kertoi, että oli googlaillut kaikkia rautakaupoissa myytäviä tuotteita, joita tuohon väliin on tarkoitettu, ja selvitteli, mitä sen kerroksen siellä välissä pitäisi tehdä. Sitten totesi, että aaltopahvissa on kaikki samat ominaisuudet kuin niissä varsinaisissa tuotteissakin, mutta hinta on vähän eri. Sillä se sitä perusteli kun äsken vielä tivasin että mistä ihmeestä sinä sen aaltopahvin keksit...

    VastaaPoista
  4. Eli hyvinkin perusteellinen rintamamiestalo-henkinen ratkaisu :)

    VastaaPoista
  5. Minäkin ajattelin lievällä kauhulla vettyvää aaltopahvia lattian alla. Puoliso totesi kylmän viileästi, että samalla tavalla huokoinen ja hengittävä eli vettä sitova ja luovuttava materiaali se betonikin on. Jos ei kahdeksan sentin betonikakku lattiassa hirvitä niin ei ole syytä hirvittyä myöskään sen kakun kyljessä olevasta parin millin viipaleesta selluloosaa, totesi hän. Paremman tekemisen puutteessa päätin uskoa - mutta hyvä kun otit tämän esille, Perttu, koska sain paljon yksityiskohtaisemmat perustelut nyt kuin asiaa aiemmin tivatessani :D

    VastaaPoista
  6. Eipä tuosta pahvista nyt varmaan vaaraakaan ole. Meillä oli vanha 50-lukulainen pesuhuoneen pintalaatta valettu sepelin päälle leviteltyjen sanomalehtien päälle. Oli ne aika rapsakassa kunnossa. Hajosivat tietty palasiksi laattaa piikatessa, mutta yksittäiset pienet lehdenpalaset olivat ihan lukukelpoisia. Eivät siis homeessa tai muussa mähnässä.
    - Hower

    VastaaPoista
  7. Kiitos Laurakaisa mahtavasta blogista, jonka löydettyäni ahmin kuin parhaankin jännitysromaanin! Loistohomma, että taas tulee lisää tekstiä ja juurikin oikeista aiheista oikeaan aikaan (kellariremontti alkamassa;-)). Kirjoitat jouhevasti perinnerakentamistyylin remontista, mikäpä muu vuoden 54 mallia melkein alkuperäiskuntoisen talon omistajaa enemmän kiinnostaisikaan!

    Omassa talossamme olemme juurikin miettimässä tätä kellarin lattian rakenneasiaa. Kiitos siis seikkaperäisestä selostuksesta. Muutamia tarkentavia kysymyksiä:
    - paksustiko tuli tuota fuktisolia, 2 kertaa 100 mm?

    -Teittekö pohjamaahan jonkinlaista muotoilua? Saattaa kuulostaa hassulta kysymykseltä, mutta kun meillä pohjamaa on kovaakin kovempaa savimaata ja on tullut mieleen, että josko siihen pitäisi kuopia jonkilaista kaatoa tai muotoilua mahdollisia valuvia vaeltavia vesiä ajatellen....

    Tsemppiä kirjoituspuuhiin!
    Karhis

    VastaaPoista
  8. Kiitos Karhis kommentista! Antaa kyllä tsemppiä kaiken kiireen keskellä kirjoitellakin, kun tänne kommenttilootaan ilmestyy tavaraa - tuntee suorastaan olevansa arvon lukijoille velkaa :)

    Periaatteessa siellä piti olla sitä Fuktisolia vain yksi 100 mm kerros. Se toimitettiin kuitenkin täysinä paketteina, ja sitä oli reilusti tuohon tilaan, joten päädyissä on nyt tuplakerros ja keskellä lattiaa sitten 100 mm lattia-eps. M. Alanderin mukaan tuo Fuktisol+eps on ihan toimiva juttu, uskoimme häntä.

    Meillä se lattia vaan tasattiin sellaisella omatekoisella, rimasta ja laudanpalasta valmistetulla tulkilla niin, että se oli joka paikasta samassa korossa kattoon nähden. Meillähän tämä tontti on ihan hiekkamaata ja tuo maapohjakellarinkin pohja oli pelkkää hiekkaa. Sitten tasatun hiekan päälle laitettiin tosiaan vielä parinkymmenen millin kerros tasoitesoraa, joka tasattiin tuolla samaisella rima- ja lautavirityksellä.

    VastaaPoista
  9. Kiitos, Laurakaisa, vastauksesta!

    Tämä on kyllä ehdottomasti tällä hetkellä suosikkiblogini, perinnehenkistä remppaa kun ollaan aloittelemassa. Aikaisemmin en koko blogi-ideaa ollenkaan käsittänyt, mutta nyt näin remontin kynnyksellä janoan rintamamiestalo/remonttiblogeja;-)

    Juurikin luin myös Rintamamiestalo.fi:stä keskustelua tuosta teitin kodinhoitotilan lattian vesieristämisestä.

    ... että kiitos vaan samalla myös tien raivaamisesta, ei tarvitte niin paljoa hakata omaa päätänsä säästöbetoniin, kun joku on miettinyt näitä problemaattisia kysymyksiä puolestamme;-)

    Karhis

    VastaaPoista
  10. Kiitos vaan :) Joo, kyllä tässä blogissa on toki paljon mukana sitä, että olen aina tykännyt kirjoittamisesta ja blogejakin on tullut kirjoiteltua jo vuosikaudet. Mutta tässä taloblogissa on ihan selvänä ollut alusta asti kaksi tavoitetta: toisaalta tehdä tunnetuksi sitä ei-rautakaupan-hyllyltä-löytyvää remonttitapaa ja toisaalta taas dokumentoida itsellekin kaikkia niitä hyviä ja huonoja hetkiä, joita talossa asumiseen ja sen kunnostamiseen liittyy.

    Jokainen talo on tietysti yksilö, eikä kaikki ratkaisut sovi kaikkiin tilanteisiin ja olosuhteisiin, mutta ehkä näistä vertaistueksi on kuitenkin.

    VastaaPoista
  11. Koska meinaat uusia kellarin laatan alla olevan vanhan viemäriputken.
    Tyypillistä pintaremppaa.

    VastaaPoista
  12. Hyvä anonyymi, jos sinulla on tarkempaa tietoa siitä, missä kohtaa kellarin laatan alla kulkee vanha viemäriputki niin kerro toki minullekin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toim. huom, siellä kellarin lattian alla ei siis todellakaan ole mitään vanhaa viemäriputkea. Ei me nyt IHAN idiootteja sentään olla. Siellä on sen sijaan uusi viemäriputki.

      Poista
  13. Mitä remontti maksoi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamalasti, ainakin verrattuna kaikkiin muihin tähänastisiin tekemisiin. Budjetti on vähän tulkinnanvarainen, esimerkiksi lasketaanko kellarissa kulkevien patteriverkoston putkien asbestipurku osaksi energiaremonttia vai tämän kyseisen huoneen remonttia. Mutta olisko se ollut jotain 8500 euroa tuo lattian tekeminen, jos en ihan väärin muista. Aika monet asiat olivat sitten edullisia, kaikki kalusteet ja vessapöntöt ja lavuaarit sun muut on hankittu kierrätyskamana. Voisin tästä tehdä jotain postaustakin joskus budjetointi-otsikon alle..

      Poista
    2. Niin siis lattian tekeminen sikäli muodostaa melkein kokonaan tuon 8500 euron loppulaskun, kun mitään muuta ihmeellistä tuolla ei ole tehty, seinät maalattu kalkkimaalilla ym. En muista, oliko suihkukaappi tuossa summassa.

      Poista
    3. No nyt pitää kyllä korjata sanomisiani, tuon koko tilan remontointi maksoi sen 8500 euroa ja siitä suurimman osan vei putkimies ja lähinnä kaikki putkitöitä varten tarvittavat härpäkkeet.

      Poista
  14. Kiitos vastauksestasi. Kiinnostavaa. Olemme itse suunnittelemassa kellariin lattialämmitystä pukiremontin yhteydessä, mietin että mahtaakohan rahat riittää. Kuvista on haastavaa saada myös käsitystä tilan suuruudesta, kuinka monta m2 teidän kellari on? Tarkoitus olisi itse tehdä kaikki työ paitsi putket. Onkohan viisasta tehdä lämmintä kellaria kun salaojiakaan ei ole vielä tehty...? Juuri googlettelin myös tuosta kalkkimaalista, tarkoitus olisi seinät maalata sillä, onko ollut hyvä ratkaisu, jääkö siitä pölyä mustaan vaatteeseen tms.? Voikohan tuolla kalkkimaalilla maalata ulkorappauksen...

    VastaaPoista
  15. Teittekö koko kellariin eristykset ja lattialämmäön vai vain pyykkitupaan ja käytävään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. {\rtf1\ansi\ansicpg1252
      {\fonttbl\f0\fnil\fcharset0 ArialMT;}
      {\colortbl;\red255\green255\blue255;\red34\green34\blue34;\red255\green255\blue255;}
      \deftab720
      \pard\pardeftab720\partightenfactor0

      \f0\fs26 \cf2 \cb3 \expnd0\expndtw0\kerning0
      \outl0\strokewidth0 \strokec2 Min\'e4 naputtelin t\'e4h\'e4n jo ties miten pitk\'e4n vastauksen, mutta sitten Blogger s\'f6i sen ja masennuin enk\'e4 saanut kirjoitettua kommenttia uudestaan... Mutta siis. Tuo tila on noin 20 neli\'f6n suuruinen, ehk\'e4 v\'e4h\'e4n alle. Meid\'e4n talossa ei ole salaojia sen kummemmin kuin ett\'e4 talo on aikanaan rakennettu paikalle k\'e4rr\'e4tyn sepelin p\'e4\'e4lle. Toisaalta maal\'e4mp\'f6kaivoa poratessa pohjavesi tuli vastaan kunnolla 140 metrin kohdalla, ett\'e4 ei t\'e4ss\'e4 ihan kauheasti vesi\'e4 liikuskele talon alla, ja meid\'e4n kellari on ainakin pysynyt ihan kuivana pelk\'e4ll\'e4 pintavesien hallinnalla. MUTTA talot ja kellarit ovat yksil\'f6llisi\'e4 tapauksia. Jos meinaatte tehd\'e4 kokonaan l\'e4mpim\'e4n kellarin niin kannattaa tietysti tehd\'e4 kunnolla eristykset salaojineen koko sokkeliin. Meill\'e4 on tehty modernilla tavalla vain tuon yhden huoneen lattia, mutta meid\'e4n kellarissa ei pidet\'e4 talvella kuin jotain 18 asteen l\'e4mp\'f6\'e4. Ja tosiaan tuo pyykkitupa on ainoa, mik\'e4 on tehty uusiksi lattian osalta. Saunaan oli vaihdettu muoviviem\'e4ri alkuper\'e4isen valurautaisen tilalle, joten lattiaa ei ollut pakko ruveta purkamaan. Meill\'e4 on siis k\'e4yt\'e4v\'e4n ja saunan pukuhuoneen lattioilla talvella paksut r\'e4symatot, saunassa on puurallit. Eik\'e4 olla kyll\'e4 yht\'e4\'e4n kaivattu lis\'e4l\'e4mp\'f6\'e4, ei varpaille eik\'e4 muutenkaan. \
      \
      Kun kalkkimaalilla maalaa ohjeiden mukaan eli muistaa ne kalkkivesik\'e4sittelyt maalikerrosten v\'e4liin, ei maalista irtoa kuivuttuaan mit\'e4\'e4n vaikka sein\'e4\'e4 hinkkaisi miten. Se kalkkivesi kiinnitt\'e4\'e4 maalin sein\'e4\'e4n, jotenkin niin muistaakseni. Ulkorappauksen maalaamiseen se on

      Poista
  16. Ihan tosi lähellä on nyt se, että lähetän Bloggerille tulikivenkatkuista palautetta tästä blogikommentoinnista... Ehkä tuosta nyt jonkun selvän saa, tuosta edellisestä kötöstyksestä. Ja tosiaan kalkkimaali on minun ymmärrykseni mukaan oikein hyvä maali ulkorappauksen maalaamiseen!

    VastaaPoista
  17. Kiitos vastauksesta. Meidänkään tarkoituksena ei ole koko kellaria lämmittää, ainoastaan myös pyykkitupa, käytävä ja pesuhuone. Ne pikku kopit talon sivuissa jääköön kylmiksi.

    VastaaPoista
  18. Muuten, Mistä tiesitte että patteriverkostossa oli asbestia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa...? En osaa sanoa, se nyt oli sellainen fakta alusta asti. Varmaan siitä että mitään muuta lämpöeristettä ei tuolla tavalla 50-luvulla käytetty, ei me koskaan sitä edes sillä tavalla varmaan mietitty kun se oli ihan itsestäänselvää että sitä niissä patteriverkoston putkissa on. Näin jälkikäteen se asbestipurkuun käytetty reilu tonni olisi kannattanut säästää ja hommata vaan itselle suojavehkeet ja vuokrata ne puhaltimet sun muut, koska se firma, joka meille sen purkutyön teki, hoiti hommansa ihan miten sattuu, ja puoliso ja putkimies viimeistelivät sen hienon ja kalliin "asbestipurun" sitten märällä rätillä. Ihmisiä me vain ollaan, totesi firma kun reklamoin, että semmosta. Siitä on tarina tässä blogissakin, löytyy hakusanalla asbesti.

      Poista
  19. Moi taas! Olen nyt kysynyt mitä valu tulisi maksamaan 40m2 kellarinlattiaan, se olisi 800e ja sisälsi jotain teräskuitua joka korvaisi raudoituksen.. sama määrä fuktisolia maksaisi meille n.700e, tietenkin tästä puuttuu lattialämmityskaapeli ja hiekka, mutta mitä muuta olen mahtanut unohtaa kun hinta ei nouse lähellekkään teidän lattian loppu hintaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran pitää oikoa vanhoja sanomisia, että tuo pelkkä lattian tekeminen ei kyllä yksistään tehnyt tuota 8500 euron laskua vaan kyllä se lasku tarkemmin tutkittuna on koko tuon kellaritilan remppa. Meillehän tuli sinne lattialämmityksen lisäksi lattiakaivo suihkukaappia varten, vessa ja lavuaari nurkkaan ja sellainen kodinhoitohuone-tyyppinen syvä rosterilavuaari tason päähän. Putkimiehen laskuista tulee suurin osa noista, 4700 euroa, niissä laskuissa on mukana siis työt ja kaikki mahdolliset kilkkeet lattialämmityskaapeleista jakotukkiin sun muihin nakaleisiin sekä noiden vesipisteiden viemäröinteihin ja suihkukaapinkin asennukseen näemmä. Kalkkipönttö ja kalkkihakkuri on maksaneet 145 egeä, valutyö maksoi reilun 400 ja betoni autolla pihaan tuotuna 420 e, fuktisolit 561 eur, betoniverkkolevyt, raudoituskorokkeet, suodatinkankaat ja nuo eps-levyt 280 eur, lattiamaali 179 eur (sillä maalattiin muistaakseni myös saunan lattia), sitten tuossa kellarirempan kuittikansiossa on näemmä myös mukana puutavaraa ja maaleja kaappeihin, itse rakennettuun vaatekomeroon, tasoon ym. Ja suihkukaappikin oli ihanan kallis. Noista se 8500 euroa siis tosiasiassa tulee, ei pelkästä lattialämmityksestä, mutta kyllä tuossa nuo putkimiehen kulut on se suurin menoerä ja itseasiassa ei edes työkustannukset vaan ne kaikki osat.

      Poista
  20. Kiitos tarkasta budjetista!

    VastaaPoista
  21. Moikka taas! Tulin vielä utelemaan miten lattian piikkaus sujui? oliko teillä joku työmies vai oma mies ehkä piikkaamassa? kuinka kauan työhön meni aikaa? Kuinka paksu vanha valu oli? Meillä alkaa olemaan asiat siinä pisteessä että työt pitäisi aloittaa..kun vain olisi sitä aikaa, töiden jälkeen kun kerkeää vain pari tuntia tehdä niin mietin pitääkö tähänkin harkita ammattimiestä vai saisiko tuo oma ukko aikaiseksi vuokrakoneella piikattua..

    VastaaPoista
  22. Moi, kysele vaan jos tästä on jotain apua :) Tässä asiassa en kyllä osaa auttaa kun meillähän ei ollut mitään piikattavaa tuossa - eli tuo pyykkitupa on tehty vanhaan maapohjakellariin josta piti vain kaivaa hiekkaa pois ja tehdä kokonaan uusi valu päälle kun mitään lattiaa ei ollut. Se piikkaamisen tuska ja vaiva riippuu varmasti tosi paljon siitä millainen se vanha valu on - meillä suurennettiin joku vuosi sitten kellarin ja autotallin välinen oviaukko normikokoiseksi ja se oli melkoinen urakka, kun taas jotkut kertovat että betoni on niin höttöä että suunnilleen muovilapiolla voi kaapia pois.

    VastaaPoista
  23. Ok. No eipä ole ihme etten löytänytkään tekstejä vanhan laatan purusta jos sitä ei edes ollut :)

    VastaaPoista
  24. Meillä purettiin vanhan kivi/tiili kellarin lattiat varmuuden vuoksi ja saatiin kaivettua sora ja lohkareet ja multa n. 20-50cm suunniteltua lattian pintaa syvemmäksi lattian alle tulevaa fuktisol/isodrän eristystä varten.

    Seinien perustusten alla on louhetta ja louheen alla siis kallio.
    Vastaava rakenne kuin teillä suunnitteilla lattian alle: irtonainen papu eli isodrän kross tasoitekerrokseksi ja levyt 10cm.
    Sokkeli myös eristetään ulkopuolelta n.10cm isodrän levyillä ja mahdollisesti osin kevytsoralla. Lattian ja seinien saumaan mietin joustavaa ratkaisua. Myös kiinnostaisi mikä oli kuitukankaan heikkous?

    VastaaPoista
  25. Moi, pahoittelut viive vastauksessa. Nyt en valitettavasti muista tuota kuitukankaan vahvuutta. Sauma seinissä hoidettiin jotenkin niin, että en muista mitä mömmöä sinne väliin laitettiin mutta se ei lopulta ollut kovinkaan hyvä ratkaisu...

    Hirmu pätevä vastaus :) Yritän muistaa kysyä perheemme insinööriltä ja ko. lattiaratkaisun pääsuunnittelijalta ja -toteuttajalta, miten nuo asiat meni.

    VastaaPoista