Vettä kellarissa: Ongelma (ainakin melkein) ratkaistu

Lupasin joskus muinoin palata vettä kellarissa -ongelmaan. Se tuntuu jo nyt kaukaiselta, eikä siitä tietenkään ole mitään tolkullista kuvamateriaalia. Raportoitakoon nyt siis vain lyhyesti pelkän raportoimisen vuoksi ja muistin tueksi.

Tuo edellisessäkin jutussa ollut kuva esitti kellarin seinässä olevaa reikää, josta maalämpöputket tulevat sisään, ja josta vähänkin kovemmalla sateella sisään ryöppysi myös solkenaan vettä.

Vesi ryöppysi entiseen pannuhuoneeseen, nykyiseen maalämmön tekniseen tilaan, jossa maalämpöpömpelin lisäksi sijaitsee kaksi pakastinta. Se toinen, uudempi ja kalliimpi, näkyy tuossa kuvassa valkoisena.

Pannuhuoneissa pitää olla lattiakaivo, joten sinnehän tulvavesi sitten onneksi päätyi ja kun mitään varsinaisesti vettä pelkäävää tuossa putouksen äärellä ei ollut (jos ei sitä uudempaa ja kalliimpaa pakastinta lasketa), emme aika pitkään aikaan vähän niin kuin tulleet tehneeksi asialle oikeastaan mitään. Paitsi joku pienikätisempi henkilö on yrittänyt ilmeisesti asentaa paisuntasäiliötä parempaan kulmaan.

Kunnes kerran tuolla yllä olevalla vesisateella ärryin siitä, että moinen luonnonilmiö valtaa kotini kerta toisensa jälkeen, ja komensin pelastuspartion paikalle.

Pelastuspartio totesi, että syystä tai toisesta vesi on noussut tuossa maalämpökaivon tarkastuskaivossa (joka koostuu kahdesta betonisesta kaivonrenkaasta) strategisen rajan eli sisälle menevien putkien tason yli, ja valunut sitten niitä pitkin iloisesti kellariin. Tästä ei nyt ole parempaa kuvaa kuin kivasti tuohon siniseen nauhaan tarkentunut räpsy.

Kuvista ei näy, että maalämpöputkien reijät on eristetty sekä yläpäästä (eli tuolta kaivosta) että alapäästä (eli kellarin puolelta) urtsilla tai jollain vastaavalla, en nyt tähän hätään enää muista. Miksi vesi sitten siitä huolimatta nousi kellariin? Koska putkien ympärillä oli Armaflexit eli solukumieristeet, ja tuo varsinainen vesieristysyritys oli tehty Armaflexin ulkopuolelle. Vesihän sitten tietysti lorotteli iloisesti putken ja Armaflexin välistä.

Puoliso ratkaisi tämän akuutin ongelman siten, että ruuttasi sitä urtsia huolella nyt myös solukumin ja maalämpöputken väliin. Ja katso, syyssateet ovat pysyneet siitälähin mökkimme oikealla puolella. Heureka.

Se krooninen ongelma on sen sijaan edelleen ratkaisua vaille - miksi vesi nousee tuonne betonirengaskaivoon? Villi veikkaus: katolta alas tulevat sadevedet on johdettu syöksytorvelta sadevesiviemärin kautta maan alla kivikaivoon, joka sijaitsee ehkä näin jälkikäteen ajateltuna vähän turhan lähellä tuota maalämpökaivoa. Jos vettä sataa paljon, ehkä koko maaperä kivikaivon ympärillä kastuu niin että vesi valuu kaivonrenkaiden välistä tuonne tarkistuskaivoon? Jotenkin tuntuisi, että pelkkä taivaalta satava vesi ei yksin pystyisi nostamaan veden pintaa yli puolen metrin korkeuteen kaivossa.

Tämä asia pitänee selvittää ensi vuonna, jos vaikka sattuu sopivasti sateinen kesä kohdalle. Tilannetta hankaloittaa hieman se, että tuota melko tömäkkää, valurautaista kaivonrengasta pystyy vain hädin tuskin liikuttelemaan puolison voimin, minä en mahda sille mitään. Ihan tuosta vaan suit sait joka välissä ei kaivoon siis tule kurkittua.

Mutta välitilanne hyvin, kaikki hyvin. Se riittäköön toistaiseksi.