Kaikki kotona -meemi

Pidän meemeistä. Kodin kuvalehdessä on Kaikki kotona -sarja, jossa ihmiset kertovat asumisensa tosiasioista ja haaveistä. Päätin lumisateisen maanantaini ratoksi lainata lehden ideaa ja tehdä siitä meemin. Kopioitavissa vapaasti omissakin blogeissanne, rakkaat lukijat!

Näin minä asun: 1953 rakennetussa keltaisessa, alkuperäiskuntoisessa rintamamiestalossa jossa on kellariremontti kesken.

Kanssani asuvat: Aviomies, kolmen ja puolen kuukauden ikäinen tytär sekä vesimyyrä kellarissa.

Missä? 20 minuutin kävelymatkan päässä Mikkelin torilta, huoltoaseman ja älyttömän mukavien ihmisten naapurissa.

Parasta kodissani: "Rikkumaton 50-luvun henki", kuntotarkastusraporttia lainatakseni. Vakavasti puhuen ehkä kuitenkin se, että kotini on rakennettu kunnolla ja oikeaoppisesti ja siitä on pidetty hyvää huolta. Se on kestänyt siksi hämmästyttävän hyvässä kunnossa liki 60 vuotta. Yksityiskohdista varmaankin paras on olohuoneen iso kulmaikkuna ja siitä näkyvä vanha omenapuu, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Kauheinta kodissani: Keittiön muovimatto! Maltillinen puoliso ei suostu ryntäämään sen kimppuun, minä haluaisin edes pikkuisen kurkistaa sen alle ja katsoa, missä kunnossa auringonpaisteessa todistettavasti maton läpi kuultava lautalattia mahtaa olla.

Asumisen ekotekoni: Isoista asioista varmaankin maalämpöinvestointi ja se, ettemme pyrikään täysremontoimaan taloa katosta kellariin vaan kunnostamaan olemassa olevaa. Pienistä jutuista ehkä se, että kaikki huonekalumme ovat kierrätyskamaa, joko ostettuja tai saatuja tai perittyjä.

Sisustushaaveeni: Aika monet niistä ovat toteutumaisillaan, kuten puusohva verannalle ja alkuperäisessä asussaan oleva saunakamari kellariin. Haaveilen myös siitä, että löytäisin kauniin ja järkevän tavan säilyttää mittavaa kirjastoani. Ja siitä, että tavaroita ylipäänsä olisi niin vähän, että kotona näyttäisi 50-luvun huonekalutehtaan mainokselta - minimalistista, kevyttä ja törkyvapaata.