perjantai 23. marraskuuta 2012

Ruokapöytä etsii uutta kotia

Pöytä löysi uuden, taatusti hyvän kodin yllättävän läheltä ja pääsee jatkossa sulostuttamaan 50-luvun kerrostalon olohuonetta!

Kirjoitin aiemmin ruokapöydän tuolimurheistani eli kangaspäällysteisten tuolien sopimattomuudesta pikkulapsitalouteen. Kokonaan puiset keittiön tuolit saapuvat ensi viikolla loppusilauksen saaneina takaisin kotiin, mutta tämä tuolipulman ratkeaminen sysäsi liikkeelle ketjureaktion, jonka lopputuloksena luovumme nyt tästä pöydästä:



Uudet vanhat tuolit ovat nimittäin niin leveät, että ne eivät mahdu kaksin kappalein pöydän jalkojen väliin. Surku ja sääli.

Pöytä on lakattua koivua, jatkettava kuten kuvasta näkyy ja ikäisekseen oikein hyvässä kunnossa. Ei huoju, heilu eikä nitise, kaikki osat ehjiä ja toimivia. Pöytälevyssä on joitakin tummentumia ja jaloissa kolhuja, tahroja ja lakan kulumia. Ei siis uudenveroinen, mutta hyväkuntoinen ja kelpasi meille käyttöön ihan sellaisenaan. Jos pöytä jatkaisi elämäänsä meillä, näyttäisin luultavasti jossain vaiheessa jaloille sikliä ja lakkaisin ne uudelleen. Jatkopala on ilmeisesti ollut käytössä yhtä paljon kuin itse pöytäkin, koska ne ovat samanvärisiä. 

Pöydän pituus jatkopalan kanssa on 140 cm ja ilman jatkopalaa 100 cm, leveys 80 cm ja korkeus 75 cm. 

Pöytä on hankittu puolisentoista vuotta sitten Mikkelin kierrätyskeskuksesta ja sen aiempi historia on meille tuntematon. Minusta se sopisi hilpeästi vaikka neljän tai kuuden keskenään erilaisenkin 50-luvun pikkutuolin kanssa, koska on itsessään aika vähäeleinen. 

Hintaa pöydällä oli ja on edelleen 70 euroa, meillä se on ollut lähestulkoon koko ajan vahakankaan suojissa eli samassa kunnossa kuin meille tullessaankin. 

Tässä vielä pöytä ilman jatkopalaa. Minusta se on kaunis. Nyyh. 

'
Oma pöytäprojektimme etenee niin, että meille tulee keittiöön niiden uusien tuolien kaveriksi parikymmentä vuotta vanha Artekin pöytä 83. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin tuo vanha pöytä jatkopalalla, ja siinä jalat ovat nurkissa eli leveäistuimiset tuolit mahtuvat pöydän alle.

Tyyliltään se ei sovi meidän kyökkiin yhtä hyvin kuin tuo vanha pöytä, mutta saa nyt luvan kelvata. Jatkosuunnitelma on joka tapauksessa sellainen, että jahka muutamme joskus ylös nukkumaan, tulee nurkkakamarista telkkarintöllötys- ja musisointihuone ja olohuoneeseen siirtyvät keittiöstä iso ruokapöytä ja selkänojalliset tuolit. Keittiöön taas palaa kunnostettuna se ruokapöytä, jonka saimme talon mukana, ja noiden Enso-kaappien kanssa yhteenkuuluvat jakkarat.

Pöydän myynti-ilmoitus löytyy tori.fi -palvelusta ja se voi kulkeutua meidän mukana joustavalla aikataululla Imatra-Lappeenranta- tai Joroinen-Varkaus -akseleille. Matkahuollosta en tiedä, ottaisivatko kyytiin noin isoa kapinetta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti