keskiviikko 19. syyskuuta 2012

En vaihtais sekuntiakaan

"Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin".

Näin aloitti vihkijä tasan kolme vuotta sitten. Panu sanoi tahdon, minä sanoin tahdon. Kolme vuotta, yksi talo, kaksi lasta. Onnellinen koti, ainakin useinmiten. Eipä paljoa enempää voisi elämältä toivoakaan.



Ja nämäkin tunnelmat ovat onneksi laantuneet. Tästäkään ei tarvitse enää ärtyä. Ja lisäksi voi olla tyytyväinen siitä, ettei enää asu täällä

2 kommenttia:

  1. Olipa hauskoja nuo sinun vanhat blogitekstisi!:-D

    VastaaPoista
  2. Juu, viime yö meni vanhoja blogejani lueskellessa... Hassua, miten kaukaiselta tuo elämä tuntuu. Remonttielämä on poikaa, samon remonnttibloggaus!

    VastaaPoista