lauantai 2. huhtikuuta 2011

Yltiöpäistä kevään odottelua

Sisälläni asuu toivorikas viherpeukalo.

Olen elellyt aikuisiälläni varsin harvoin olosuhteissa, joissa viherpeukalo on päässyt tositoimiin. Kerran Viikissä minulla oli iso lasitettu parveke, johon dyykkasin kalusteet roskalavoilta ja silloisen asuinkumppanin traktorihallista. Kasvatin parvekkeella kaikkea helppoa ja hauskaa kuten porkkanoita ämpärissä, yrttejä, köynnöskrasseja ja auringonkukkia. Pietarinkadulla asuin yhden kesän, ja onnistuin yrttiviljelyssä yli odotusten - basilika ja korianteri kasvoivat pienen marjapensaan kokoisiksi isoissa ruukuissaan.

Viime keväänä istutin Vesitorninkadun parveketta silmälläpitäen humalaa ja krasseja. Sitten ostimmekin talon, krassit koristivat vuokralaisen porrasta kunnes jotkut viheliäät kaalimadot söivät ne, ja humala kiertyi kerälle nurmikolla, jonne olin sen tuupannut pois silmistä. Vielä jonakin päivänä rakennan tuonne alapihalle humalasta huvimajan.

Ensi kesänä tulee olemaan aivan takuulla tuhat ja sata hommaa, mutta silläkin uhalla:



Kylvin tänään esikasvatukseen keittiön ikkunalle kuusi purkillista yrttejä ja yhden kukkasia. Aion lumien sulamisen jälkeen (saada hermoromahduksen koska koko piha näyttää sen maalämpöprojektin jäljiltä kynnöspellolta...eiku) ryhtyä valtaamaan alaa rikkaruohoilta kasvulava kerrallaan, ja ryytimaa jos mikä sopii laudoilla ympäröityihin kohopenkkeihin.

Ehkä hitusen villiinnyin siemenostoksilla, ja aika monta pussukkaa odottaa myös suorakylvöä kasvupaikoilleen.




Tällä hetkellä elelen pikku purnukoitteni kanssa vielä onnellista kuherruskuukautta. "Vähän pintamaata pois, juurimatto alle, räkälaudasta ja kakkoskakkosista kehikot, multakuorman tilaus multa-asemalta, siitä rikkaruohotonta sertifikaattimultaa päälle, taimet maahan, a vot!"

Katsotaan, miten projekti onnistuu. Aika paljon riippuu siitä, kuinka innokas puutarhuri toukokuussa viisi kuukautta täyttävä tyttäremme mahtaa olla.

4 kommenttia:

  1. Hihhhhiii! Samat oireet ja diagnoosi täällä.
    Jahka lumet sulaa meitä odottaa valtavat kasat hiekkaa,hiekkaa ja hiekkaa... ja kaksi kasvilavaa viime vuodelta!
    Kyllä se onnistuu, tämä on kokeiltu!
    Ja hei-mulla itää jo useampiki esikasvatus kylvös! ;)

    VastaaPoista
  2. Ei tartte edes ottaa pintamaata pois, kun laitat sen päälle paksun kerroksen sanomalehtiä ja sitten siihen uudet mullat. Sanomalehden alla kuolee kaikki rikkaruohot ja vanha nurmikkokin. Vanha, halpa keino ja myös ekologinen. Sillä tavalla minä olen perustanut kukkapenkkejä. Kasvimaakin on tuolla tekeytymässä. Kasasin sanomalehtien päälle syksyn lehdet ja aion vielä ensi syksynäkin tehdä saman homman, väliin hiukan hevosenpaskaa. Avot, eiköhän ala tulla multaa.

    VastaaPoista
  3. Niina, kiitos vinkistä! Sanomalehtiä olen kerännyt kevään varalle rikkaruohontappomielessä, mutta en tiennyt, että ne toimivat myös kohopenkkien alla. Meillä tosin ei voi puhua nurmikosta vaan metrin korkuisesta heinikosta, mihin siis tuota ryytimaata rupean perustamaan...

    VastaaPoista
  4. Mulla on muuten vähän toisenlaisia kokemuksia tuosta sanomalehtien päälle istuttamisesta. Perustin sillä periaatteella kivikkopuutarhan, mutta ei olisi pitänyt, koska penkkiin ilmestyi pian niitä rikkaruohoja, joita paikassa kasvoi alunperinkin. Ehkä kaivan puutarhani auki siltä osin tulevana kesänä... Mutta ehkä tuo sanomalehtimenetelmä joskus toimii, joskus taas ei. Ehkä meillä vaan oli penkin kohdalla normaalia sitkeämpää kasvustoa. Tai penkki alkoi puskea rikkaruohoa, kun sanomalehdet olivat maatuneet. Tai ehkä en vaan laittanut riittävän paksua kerrosta lehtiä.

    VastaaPoista