Kyllä ei tee tätä teosta katsellessa mieli lukea Kalevalaa. Vaan julistaa postmodernin tilataiteilun ihanuutta!
Nojoo, se oli persukettuilua. Kuvasta voi päätellä kaksi asiaa:
1) Odotamme kesää, ja sitä että Shell peittyy taas syreeniaidan lehtiverhon taa.
2) Operaatio Maalämpö alkaa olla loppusuoralla, tuossa keinun päällä pötköttävät eristetyt lämpökaivon putket, jotka tempaistiin viime viikolla sisälle pannuh...eiku tekniseen tilaan. Puuttuu enää yksi sähkömiehen lasku, ja sitten pääsen kirjoittamaan blogijuttua aiheesta Energiaremontin kustannukset. Tähän liittyen huushollissamme on käytetty ensimmäisen ja ehkä, toivottavasti, viimeisen kerran tuota jokaisen remontoijan ystävää ja ihmeainetta, urtsia eli polyuretaanivaahtoa. Sillä tilkittiin sokkeliin tehty reikä, josta lämpökaivon putket sukelsivat sisälle taloon.
Jä miten kävi, kun perinnehippi ja konservaattori alkoi heilua urtsituubin kanssa? Lapsilta kiellettyä katseltavaahan siitä tuli, ainakin jos on vähänkään taipumusta katsella maailmaa kaksimielisten silmälasien takaa...
Postmoderni taideteos tuokin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti