tiistai 7. syyskuuta 2010

Voittaa kotiolot

Bloggaajanne raportoi Kuopion kaupungista opiskelureissulta: Hotellissa on sauna ja langaton internet-yhteys. "Kyllä tämä kotiolot voittaa" -latteus puski väkisin mieleen.

Kuherruskuukausi on vähän niin kuin ohi, vissiin. Kertaakaan ei ole vielä tullut sellaista oloa että oliko pakko ostaa tämä rötiskö, mutta aika väsynyttä ja kypsää porukkaa on tiluksillamme viime aikoina haahuillut. Minä tarvitsen yhdeksän tunnin yöunia ja päikkäreitä pysyäkseni edes joten kuten toimintakykyisenä ja unohtelen asioita kuten arkisten esineiden nimiä ja sovittuja treffejä puuseppien kanssa. Puoliso alkaa olla kypsä ympärillä vipeltäviin palveluntarjoajiin ja varsinkin nimeltä mainitsemattomaan automaalaamoon, jossa puolentoista viikon ruostesuojausprojekti on kestänyt kohta kuusi viikkoa. Egyptiin vasta muuttanut vanha toveri totesi, että mitäs menitte viemään auton korjaamolle ramadanin aikana, oma vika. Ramadan onkin toistaiseksi ainoa syy, jota automaalari ei ole lanseerannut puolustuksekseen.

Vara-auto hajosi, molemmilla on flunssa, ajokoira karkasi vuorokaudeksi ja löydyttyään pissasi keskelle meidän sänkyä, sauna on purettu mutta kukaan ei tunnu tietävän, mitä sille seuraavaksi saa, voi ja pitää tehdä, kaikki projektiimme sitoutetut rakennusalan ammattilaiset noudattavat ajanlaskua jota meidän kalenterimme ei tunne, keittiön ja olohuoneen pattereissa ei ole termostaatteja ja lämmityksen koeponnistus sai aikaan trooppisen 40 asteen kuumuuden. Kukaan ei ole vieläkään siivonnut edes muuttokaaosta pois, ikkunat ja ovet pitäisi tiivistää, yläkerta maalata loppuun, tunkio tervehdyttää takaisin kompostiksi, Pikku Tilliäisen satavuotias kehto kunnostaa, tehdä päivässä kahdeksisen tuntia tuottavaa työtä ja hoitaa sosiaalisia suhteita.

No, emme lannistu. Otamme ensin päiväunet ja sitten iloitsemme niistä asioista, joista iloita voi. Kellarissa on peräkärryllinen polttopuuta ja keittiön puuhella toimii vailla moitteen sijaa. Makuuhuoneessa on matot lattialla ja taulut seinällä. Verannallakin on verhot. Kaapelille on kaivettu oja.

Ja välillä voi paeta hotelliin, jossa on sauna ja langaton internet.

5 kommenttia:

  1. Tää on vissiin niin tätä :) Gurun asemaan kohonneen Pekka Huhdan "Kuinka jaksaa remonttia" -vihjeitä on tavattu ja todettu että ainakin ne makuuhuoneen matot ja taulut seinillä helpottavat kummasti, kun voi johonkin kolkkaan taloa vetäytyä, nykiä ovet ympäriltä kiinni ja todeta, että "valmis"!

    VastaaPoista
  2. Juu tutulta kuulostaa! Me tehtiin ensin alakerta valmiiksi ja sullouduttiin siihen koko perhe yli vuodeksi. Sen vuoden aikana en juurikaan vaivautunut edes visiteeraamaan yläkerrassa. Korkeintaan kävin työntämässä sesongille epätyypillisiä pukineita pahvilaatikossa aulan ovesta sisään! Kun oli levätty tarpeeksi, alettiin miettiä yläkerran remonttia. Nyt siellä on nukuttu jo yli vuosi. Ehkä kohta voisi alkaa miettiä niitä tauluja seinälle sinnekin.

    Remonttijaksamisia toivottelee

    Undine

    VastaaPoista
  3. Tuohon pitää melkein lisätä, että kun oven edessä majailee moitteettomasti aseteltu ovimatto, jossa lukee tervetuloa, niin talo ON valmis. :) Koittakaa jaksaa, pian kun on jo joulukin...

    VastaaPoista
  4. Undine: Meillä on ongelma pikemminkin se, että asuttiin ennen alle 3o neliön yksiössä. Jotenkin se kompaktimman maailman hallinta sujui paljon paremmin kun nyt on kellari ja vintti ja piha ja veranta ja ja ja...

    Jake: Kiitos vinkistä :) Vähän samalla meiningillä täräytin juhannuksena pari kukkaa purkissa rappusille ja totesin että täähän on tässä. Viimeistelty kokonaisuus ;)

    VastaaPoista