Rintamamiestalo.fi:ssä käydään keskustelua siitä, mitä meidän oville pitäisi loppujen lopuksi tehdä. Odotan keskustelun jatkoa innolla - olen aivan todella sitä mieltä, että jos ovet vain ovat kunnostettavissa, ne kyllä kunnostetaan, ja myönnän mieluusti erheeni kuunneltuani vain kolmea ensimmäistä mielipidettä siitä että ovista ei ole enää muuhun kuin malliksi puusepälle. Ei se uusi ole koskaan sama kuin vanha, ja huonokuntoinenkin vanha on uutta arvokkaampi. Toivotaan, että neljäs, viides ja kuudes näkemys asiaan ovat valaisevia ja tehdään sitten päätöksiä.
Kuvasin ovia eilen Picasaan, ja minusta ne ovat alaosasta aika lahot edelleen. Ja kierot, koska ne eivät mene kiinni yläreunasta jos alareunan vetää karmiin asti ja päinvastoin. Mutta toisaalta, olen hyväkuntoisen alkuperäisratkaisutaloni kanssa ehkä jäävi sanomaan, mitä kannattaa korjata ja mitä ei. Omassa torpassa miltei kaikki on sillä mallilla että maalia pintaan vaan niin seuraavat 20 vuotta voidaan taas porskuttaa, ja kuitenkin ihmiset todistettavasti korjaavat vaikka miten hurjista lähtökohdista vaikka miten hienoja lopputuloksia.
Ovisaaga siis jatkuu. Eikä sinne puusepälle edes ehtisi missään välissä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti