Laura, Panu, Vilja ja Vuokko keltaisesta talostaan toivottavat kaikille blogin lukijoille oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta!
Nimettäköön se vaikka seuraavasti: Unelmien puutarhavuosi 2014.
Nimettäköön se vaikka seuraavasti: Unelmien puutarhavuosi 2014.
Hyvää vuotta 2014!
VastaaPoistaMyöhästyneesti sitä samaa!
PoistaHyvää Unelmien vuotta! Tuosta on hyvä lähteä.
VastaaPoistaSitä samaa! Niin kai se pitäisi ajatella, vaikka epätoivo oli päällimmäinen tunne kuvan ottamisen hetkellä...
PoistaMitä mainiointa uutta vuotta keltaiseen taloon, pihaan ja puutarhaan kaikille asukkaille! :-)
VastaaPoistat. A13
Kuin myös teille! :)
PoistaTosta on hyvä jatkaa. Kyllä siitä ajan kanssa unelmien puutarhan saa. Alkaneena vuonna pääset heti istutushommiin, kun maaston muokkaukset on jo tehty. Nyt vaan siemenluettelot käteen ja tilaamaan.
VastaaPoistaOnnea Talonväelle!
Näinhän se on, ja kun talvi ei meinannut tulla ollenkaan niin ajateltiin tosiaan helpottaa vähän jo ensi kevään operaatioita. Kohtahan tässä pitää tosiaan jo ruveta toimimaan, viilipurkkeja pestään jo kovaa kyytiä...
PoistaHyvää alkanutta vuotta ja iloista aikaa puutarhanlaiton parissa! Se on mukavaa puuhaa :-)
VastaaPoistaT. Pauliina, Selännekatu 37
Hyvää vuotta myös Selännekadulle, jota pitkin joka aamu ja ilta tallaan töihin...!
PoistaSiihen mahtuukin paljon unelmia :) Oikein sormet syyhyten odotan, mitä keksitte tuohon tontille laittaa.
VastaaPoistaMinä haluaisin tuonne alapihalle Pihapiirin. En muuten haluaisi muuttaa maalle, mutta minusta vanhojen (ja miksei uusienkin) maalaistalojen pihapiirit kaikkine moninaisine ulkorakennuksineen ovat ihania. Ensi kesänä tulee jo leikkimökki ja sitten joskus kasvihuone, jos rakentaisi vielä jonkun katoshässäkän oleskeluun niin siinähän se jo olisi, pikkuinen pihapiiri.
PoistaKaukaa näyttää vähän siltä, että olette kovin järkyttyneitä :D "Tässäkö siis pitäisi joskus kasvaa jotain?"
VastaaPoistaOdotan innolla.
Puolison ratkaisu oli ilmoittaa meidät johonkin pientä pintaremonttia -tyyliseen puutarhaohjelmaan. Hänen mielestään ainoa tolkullinen ratkaisu olisi antaa homma ammattilaiselle ja kävellä sitten parin viikon päästä silmät peitettynä paikalle huudahtelemaan ooh ja aah. Mutta kyse on nyt ihmisestä, joka oli suunnattoman pettynyt kun hänen istuttamansa nysä pihasyreenintaimi ei vielä seuraavana kesänä muodostanutkaan tiheää aitakasvustoa... Että ehkä mä hoidan nää pihahommat meillä jatkossakin!
PoistaHieno teema vuodelle :) Meillä olisi kellariremontti tuloillaan ja google heitti minut tänne. Aika paljon olen blogeja kahlannut ja itsekin kirjoitan yhtä, mutta jostain syystä en ole ennen päätynyt tähän Taloon. Taidan tykätä tyylistäsi.
VastaaPoistaKiitos kiitos ja tervetuloa! Täällä blogissa on nyt vähän hiljaista kun meillä on vähän ne ruuhkavuodet vissiin meneillään, mutta yritän ennättää tännekin aina jotain päivittelemään. Mieluiten päivittelisin joka ikinen päivä.
PoistaHyvaa puutarhavuotta teille!
VastaaPoistaEksyin jotain kautta blogiisi muutama viikko sitten kun rupesin pohtimaan tulevan (v. 1937) kotimme pienia korjaustoita, ja olet antanut ihan valtavasti ajateltavaa. Mulla on ollut sellaisena intuitiivisena ajatuksena etta mahdollisimman vahan muutetaan alkuperaista (olemme vasta kolmannet omistajat, ja sita taloa on aika vahan remontoitu isommin), mutta en ole ihan osannut pukea sanoiksi miksi nain tunnen. Mutta nyt osaan paremmin perustella mielipiteeni seuraavalle joka sanoo ettei teidan perhe voi nain pieneen tonoon mahtua, mutta onneksi on tonttia ymparilla niin voitte rakentaa lisaosan!
Asken luin ikkunapostaukset ja musta on mahtavaa etta joku on nain tosissaan naiden asioiden kanssa. Jokunen kesa sitten kaverit ostivat yli 100 vuotta vanhan hirsitalon, ja sitten pari kesaa myohemmin vaihtoivat puukarmilliset, moniruudulliset ikkunat muovikarmisiin (!) ikkunoihin jotka ovat pelkkaa yhta akkunaa kokoa pinta. Puukarmit oli kuulemma lahot, enka kylla tieda oliko ne alkuperaiset, mutta ne muovikamaluudet on kylla hmmm... ihan omaa luokkaansa.
Ja nyt sitten mietin niita meidan uuden talon ikkunoita. Kun osa niista on sellasia pieniruutuisia mitka sopii mun mielesta tyyliin paremmin, mutta ne on niita jotka on hiljattain uusittu... Edelliset asukkaat tuskin ovat kahteen kertaan vaihtaneet ikkunoita, mutta jos talon rakentanut isanta olisi muuten hyvasta tyosta huolimatta vaihatanut ikkunat jossain vaiheessa?
Sun blogin ansioista mun nyt taytyy tutkia millaiset ikkunat 30-luvun kanadalaistaloissa oli ennen kuin osaan paattaa mita niille pitais tehda (etta kaikissa ikkunoissa olisi edes yhtenevat lasit) :)
Kiitos kovasti viestistäsi! Kyllä minulla yksi ideologinen bloginpitämisajatus on ollut se, että haluan tuoda julki että on muitakin tapoja remontoida kuin se perin yleinen peruskorjaus/saneerausmeininki, jossa kaikki vanha viskotaan romukoppaan.
PoistaMeidän ongelma taloa ostaessa oli juuri se, että melkein kaikki kohdalle osuneet olivat jo jotekin isosti vastikään remontoituja, ja luonto ei olisi antanut periksi ryhtyä repimään melkein uusia ja ihan käyttökelpoisia keittiön kaappeja tai vaikka nyt niitä ikkunoita irti... Siksi oli lopulta vaan pakko etsiä sitä ihan alkuperäiskuntoista. Uskon, että näihin remonttipähkäilyihin löytyy aina ne optimaaliset ratkaisut kun vaan malttaa tarpeeksi kauan pyöritellä ja pohtia eri vaihtoehtoja. Hötkyily ja kiire ei ole hyviä kavereita vanhaa taloa kunnostaessa - mikä on ollut minulle aika vaikea läksy kun olen enemmän sellainen uusien projektien aloittaja ja innostuja.
Onnea ja menestystä 30-luvun kanadalaistalon kanssa!