Pakkaset ovat ainakin näillä leveysasteilla nyt vähän hellittäneet, mutta viime viikkojen aikana on blogissa jos toisessakin ollut kuumana (heh heh) teemana vallitsevien sääolojen vaikutus sisäilmastoon.
Minä nostan hattua korkealle kaikille vanhojen talojen puulämmittäjille - meillähän on tilanne se, että talossa on ollut rakentamisajankohdasta alkaen vesikiertoinen keskuslämmitys joka toimi ensin puilla, sitten 60-luvulta 2000-luvulle öljyllä ja keväästä 2011 alkaen kellarin pannuhuoneessa on hurissut maalämpöpumppu. Meillä puulämmitys ei siis ole mikään pakko - tai sen ei ainakaan pitäisi olla pakko.
Koska olemme joissain asioissa välillä hitusen irrationaalisia, kuten ihmiset yleensä, meillä on kuitenkin jostain itselleni hämärän peittoon jääneestä, periaatteellis-ideologisesta syystä kytketty maalämpöpumpusta sähkövastus pois päältä. Pumppu ei siis kykene tuottamaan kuin noin 42-asteista vettä, kireimmillä pakkasilla kyseinen lämpötila ei enää ihan riitä pitämään pääasiallisia asuintiloja mukavan eli meidän standardeillamme noin 21 asteen lämpöisenä. Sähkövastus hoitelisi veden kuumennuksen kovilla pakkasilla ja meillä siirryttäisiin silloin käytännössä suoraan sähkölämmitykseen. Mutta nyt ei siirrytä, vaan apuun tulee keittiön puuhella, tarkennettuna hellan leivinuuni.
(Ostin Mikkelin torilta tuollaisen älyttömän hyvän, jostain muovista tehdyn pärekorintapaisen. Se ei hajoa, kuten oikeat pärekorit puunkantotarkoituksissa, eikä sen tiiviin pohjan läpi tipahtele puuroskaa keittiön lattialle. Lisäksi kuvassa näkyy uusi keittiön hana. Hanagatesta voisin kirjoittaa erillisen jutun.)
Itse asiassa nyt keskeytän itseni ja totean, että se sähkövastuksen kytkemättömyys aiheutui ensin siitä, että pelkäsimme, ettei vanha sähköpääkeskus kestä maalämpöpumppurasitetta kun sen kanssa oli vähän ongelmia aiemmin. No, nyt meillä on ollut jo pidemmän aikaa uusi sähköpääkeskus, joten se ei ole enää syynä moiseen. Olkoon joku muu pakkomielle sitten nykyisin. Tai pikemminkin sellainen päätös, että ei kytketä kun ilmankin pärjää.
(En ole vissiin ehtinyt esittelemään meidän viime kesänä rakennettua puukatostamme. Kas tässä, viime kesänä rakennettu puukatos. Mieluummin tuolta puita hakee kuin kaivelee niitä kinoksesta lepattavan pressuviritelmän alta. Ne puukuurihaaveet ovat siirtyneet jonnekin tuonnemmaksi.)
Meillä on menyt kahtena aikaisempana maalämpötalvena sähköä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kahdeksisen tuhatta kilowattituntia vuodessa. Pumpulla on erillinen kilowattituntimittari, mutta en jaksa mennä kaivelemaan pannuhuoneesta tilastoja tarkkojen lukemien saamiseksi. Meillä sähkö maksaa aika tasan kymmenen senttiä kilowattitunnilta siirtomaksuineen ja alveineen, lisäksi siihen päälle toki kuukausimaksut. Kuluja pitäisi laskea myös polttopuille, mutta viime vuonna niitäkään ei ole ollut - olemme polttaneet saunan uunissa kaikenmoista joutopuuta, lähinnä ilmaisia kattoremonttitelineitä, ja saaneet satunnaisista peräkärrylainasta palkkioksi yleensä kärryn täyteen klapeja. Lämmitykseen menee siis vuodessa noin 900 euroa, mikä tuntuu varsin maltilliselta siihen nähden, että meillä meni sinä ensimmäisenä öljytalvena öljyä reilu 2500 litraa - ja silloin lämmitettiin lisäksi myös puilla. Polttoöljyn hinta on tällä hetkellä näköjään karvan päälle euron, eli tuolla kulutuksella meillä menisi tällä hetkellä reilu 2500 euroa vuodessa lämmitykseen, jos öljyllä edelleen porskuttaisimme. On huomioitavaa, että maalämmön ilmestymisen jälkeen taloon on siunaantunut myös parikymmentä neliötä lämmitettävää alaa lisää, kun aiemmin lämmittämättömään maapohjakellariin rakennettiin pyykkitupa.
Kaikenlaiset takaisinmaksuajat ja kannattavuudet ja muut ovat niin monimutkaisia, että en nyt ala niistä sen enempää. Jos pelkkää pankkitililiikennettä katsoo, olemme kahtena maalämpövuotena maksaneet noin 1600 euroa vähemmän lämmityksestä ja lämpimästä vedestä kuin ensimmäisenä asuinvuotenamme, joka ei ollut itse asiassa edes kokonainen vuosi vaan kesäkuusta huhtikuuhun kestänyt tynkä. Minusta tuo on ihan hyvä säästö.
Mutta kyllä tuo alhaisehko kilowattituntilukema tietysti vaatii sen, että meillä ei ole ihan jokaisessa asuinneliössä pakkassäällä varsinaiset teepaitakelit. Niin kuin ei vanhassa, peruskorjaussaneerattomassa talossa ikinä. (Eikä minusta tartte ollakaan.)
Asumattomassa remonttikohteessamme eli yläkerrassa on ollut pakkasjaksolla noin 13 astetta lämmintä, samoin pyykkituvassa, jossa termostaatti ei ole täysillä. Suihkuun ei ole ihan kauhean miellyttävä mennä, mutta suihkussa on miellyttävä olla, koska suihkukaappi lämpenee hetkessä kun vesihanan avaa.
Ja sittenhän meillä on paljon niitä ihan lämmittämättömiäkin neliöitä, joita ei nykyisellään edes lämpimäksi saisi - kellarin rappu ja veranta ainakin. Autotallin minipatterillakaan ei kovin suuria lämmitellä. Ja vintin rapun eristystilanne on sen verran arveluttava, että sielläkään ei patteria ole tolkullista pitää kovinkaan suurella...
Minä ymmärrän varsin hyvin, että läheskään kaikki ihmiset eivät halua asua niin, että niiden yläkerroissa on ulkovaatelämpötila. Ja toki meilläkin, viimeistään sitten kun yläkertaan muutetaan lasten kasvettua nukkumaan, täytyy suorittaa jonkinmoinen kevyt lisäeristysoperaatio - yläpohjaan selluvillaa, jota on vähän laskeskeltu tehtäväksi jo tänä talvena kun puoliso on nyt yläpohjassa tiheästi vieraillut eristämässä viemärin tuuletusputkea, joka rupesi eristämättömänä valuttamaan vettä yläkerran vessaan. Suunnitteilla on myös vintin sisäpuolen seiniin joko eriste ja huokolevy tai sitten pelkkä huokolevy. En tiedä, riittääkö yläkerrassakin keittiön puuhellan lämmitys tarvittavaksi lisälämmönlähteeksi pakkasilla (tai siis taas sen hellan leivinuuniosion - nuohoojan toimesta on viime kesänä varmistettu, että yläkerran keittiön hellan hormi on tosiaan jostain syystä tukossa, eikä siinä voi polttaa yhtään mitään ilman välitöntä savupirttivaikutelmaa) mutta ainakin tässä nykyisessä asuinkerroksessa keittiön peltikuorinen perinneihme on kyllä vertaansa vailla.
Kas näin: Lämpötila noin 19 astetta olohuoneen pöydällä ennen uunin lämmitystä 25 asteen pakkasella:
Ja lämpötila peltien kiinni laittamisen jälkeen samassa pisteessä uunin lämmittämisen jälkeen. (Joku korjasi legot pois olohuoneesta kuvien ottamisen välillä.)
Hyvä on olla tulisija talossa. Vähänhän tuo muuten kohmeiselta näyttää ulospäin. Ja tuo ulkovuorauksen maalin surkea tila on alkanut rasittaa siinä määrin, että täällä yritetään parhaillaan ratkaista tosissaan dilemmaa, miten irrottaa topakka lateksikerros rintamamiestalon seinästä tilanteessa, jossa aika ja raha ovat rajallisia suureita. Siitä lisää vaikka ensi kerralla.
Minä nostan hattua korkealle kaikille vanhojen talojen puulämmittäjille - meillähän on tilanne se, että talossa on ollut rakentamisajankohdasta alkaen vesikiertoinen keskuslämmitys joka toimi ensin puilla, sitten 60-luvulta 2000-luvulle öljyllä ja keväästä 2011 alkaen kellarin pannuhuoneessa on hurissut maalämpöpumppu. Meillä puulämmitys ei siis ole mikään pakko - tai sen ei ainakaan pitäisi olla pakko.
Koska olemme joissain asioissa välillä hitusen irrationaalisia, kuten ihmiset yleensä, meillä on kuitenkin jostain itselleni hämärän peittoon jääneestä, periaatteellis-ideologisesta syystä kytketty maalämpöpumpusta sähkövastus pois päältä. Pumppu ei siis kykene tuottamaan kuin noin 42-asteista vettä, kireimmillä pakkasilla kyseinen lämpötila ei enää ihan riitä pitämään pääasiallisia asuintiloja mukavan eli meidän standardeillamme noin 21 asteen lämpöisenä. Sähkövastus hoitelisi veden kuumennuksen kovilla pakkasilla ja meillä siirryttäisiin silloin käytännössä suoraan sähkölämmitykseen. Mutta nyt ei siirrytä, vaan apuun tulee keittiön puuhella, tarkennettuna hellan leivinuuni.
(Ostin Mikkelin torilta tuollaisen älyttömän hyvän, jostain muovista tehdyn pärekorintapaisen. Se ei hajoa, kuten oikeat pärekorit puunkantotarkoituksissa, eikä sen tiiviin pohjan läpi tipahtele puuroskaa keittiön lattialle. Lisäksi kuvassa näkyy uusi keittiön hana. Hanagatesta voisin kirjoittaa erillisen jutun.)
Itse asiassa nyt keskeytän itseni ja totean, että se sähkövastuksen kytkemättömyys aiheutui ensin siitä, että pelkäsimme, ettei vanha sähköpääkeskus kestä maalämpöpumppurasitetta kun sen kanssa oli vähän ongelmia aiemmin. No, nyt meillä on ollut jo pidemmän aikaa uusi sähköpääkeskus, joten se ei ole enää syynä moiseen. Olkoon joku muu pakkomielle sitten nykyisin. Tai pikemminkin sellainen päätös, että ei kytketä kun ilmankin pärjää.
(En ole vissiin ehtinyt esittelemään meidän viime kesänä rakennettua puukatostamme. Kas tässä, viime kesänä rakennettu puukatos. Mieluummin tuolta puita hakee kuin kaivelee niitä kinoksesta lepattavan pressuviritelmän alta. Ne puukuurihaaveet ovat siirtyneet jonnekin tuonnemmaksi.)
Meillä on menyt kahtena aikaisempana maalämpötalvena sähköä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kahdeksisen tuhatta kilowattituntia vuodessa. Pumpulla on erillinen kilowattituntimittari, mutta en jaksa mennä kaivelemaan pannuhuoneesta tilastoja tarkkojen lukemien saamiseksi. Meillä sähkö maksaa aika tasan kymmenen senttiä kilowattitunnilta siirtomaksuineen ja alveineen, lisäksi siihen päälle toki kuukausimaksut. Kuluja pitäisi laskea myös polttopuille, mutta viime vuonna niitäkään ei ole ollut - olemme polttaneet saunan uunissa kaikenmoista joutopuuta, lähinnä ilmaisia kattoremonttitelineitä, ja saaneet satunnaisista peräkärrylainasta palkkioksi yleensä kärryn täyteen klapeja. Lämmitykseen menee siis vuodessa noin 900 euroa, mikä tuntuu varsin maltilliselta siihen nähden, että meillä meni sinä ensimmäisenä öljytalvena öljyä reilu 2500 litraa - ja silloin lämmitettiin lisäksi myös puilla. Polttoöljyn hinta on tällä hetkellä näköjään karvan päälle euron, eli tuolla kulutuksella meillä menisi tällä hetkellä reilu 2500 euroa vuodessa lämmitykseen, jos öljyllä edelleen porskuttaisimme. On huomioitavaa, että maalämmön ilmestymisen jälkeen taloon on siunaantunut myös parikymmentä neliötä lämmitettävää alaa lisää, kun aiemmin lämmittämättömään maapohjakellariin rakennettiin pyykkitupa.
Kaikenlaiset takaisinmaksuajat ja kannattavuudet ja muut ovat niin monimutkaisia, että en nyt ala niistä sen enempää. Jos pelkkää pankkitililiikennettä katsoo, olemme kahtena maalämpövuotena maksaneet noin 1600 euroa vähemmän lämmityksestä ja lämpimästä vedestä kuin ensimmäisenä asuinvuotenamme, joka ei ollut itse asiassa edes kokonainen vuosi vaan kesäkuusta huhtikuuhun kestänyt tynkä. Minusta tuo on ihan hyvä säästö.
Mutta kyllä tuo alhaisehko kilowattituntilukema tietysti vaatii sen, että meillä ei ole ihan jokaisessa asuinneliössä pakkassäällä varsinaiset teepaitakelit. Niin kuin ei vanhassa, peruskorjaussaneerattomassa talossa ikinä. (Eikä minusta tartte ollakaan.)
Asumattomassa remonttikohteessamme eli yläkerrassa on ollut pakkasjaksolla noin 13 astetta lämmintä, samoin pyykkituvassa, jossa termostaatti ei ole täysillä. Suihkuun ei ole ihan kauhean miellyttävä mennä, mutta suihkussa on miellyttävä olla, koska suihkukaappi lämpenee hetkessä kun vesihanan avaa.
Ja sittenhän meillä on paljon niitä ihan lämmittämättömiäkin neliöitä, joita ei nykyisellään edes lämpimäksi saisi - kellarin rappu ja veranta ainakin. Autotallin minipatterillakaan ei kovin suuria lämmitellä. Ja vintin rapun eristystilanne on sen verran arveluttava, että sielläkään ei patteria ole tolkullista pitää kovinkaan suurella...
Minä ymmärrän varsin hyvin, että läheskään kaikki ihmiset eivät halua asua niin, että niiden yläkerroissa on ulkovaatelämpötila. Ja toki meilläkin, viimeistään sitten kun yläkertaan muutetaan lasten kasvettua nukkumaan, täytyy suorittaa jonkinmoinen kevyt lisäeristysoperaatio - yläpohjaan selluvillaa, jota on vähän laskeskeltu tehtäväksi jo tänä talvena kun puoliso on nyt yläpohjassa tiheästi vieraillut eristämässä viemärin tuuletusputkea, joka rupesi eristämättömänä valuttamaan vettä yläkerran vessaan. Suunnitteilla on myös vintin sisäpuolen seiniin joko eriste ja huokolevy tai sitten pelkkä huokolevy. En tiedä, riittääkö yläkerrassakin keittiön puuhellan lämmitys tarvittavaksi lisälämmönlähteeksi pakkasilla (tai siis taas sen hellan leivinuuniosion - nuohoojan toimesta on viime kesänä varmistettu, että yläkerran keittiön hellan hormi on tosiaan jostain syystä tukossa, eikä siinä voi polttaa yhtään mitään ilman välitöntä savupirttivaikutelmaa) mutta ainakin tässä nykyisessä asuinkerroksessa keittiön peltikuorinen perinneihme on kyllä vertaansa vailla.
Kas näin: Lämpötila noin 19 astetta olohuoneen pöydällä ennen uunin lämmitystä 25 asteen pakkasella:
Ja lämpötila peltien kiinni laittamisen jälkeen samassa pisteessä uunin lämmittämisen jälkeen. (Joku korjasi legot pois olohuoneesta kuvien ottamisen välillä.)
Meillähän on taloudessa melkoinen sekametelisoppalämmitys. On keskuslämmitystä öljyllä, olkkarissa ilppi ja useampi tulisija, joita hyödynnetään ahkerasti. Öljyn kulutus saatiin ekana vuonna laskemaan kohtuulliseksi, kun vanha öljypoltin sippasi lopullisesti ja odottamassa ollut uudempi sitten iskettiin sen tilalle. Alkuun kyllä olimme miettieet hiukan ekologisempia ratkaisuja, mutta asentamiseen upposi sen verran rahaa, että olemme sitten tyytyväisiä (osittais)öljylämmittäjiä toistaiseksi... Tosin kovin voimallisesti sitä lämmitysmuotoa ei hyödynnetä, meillä puu on oikeasti se pääasiallinen lämmitysmuoto, kellari pakataan aina talvea vasten niin täyten kuin suinkin mahtuu. Ilppi onkin sitten tulisijattoman olohuoneen pelastus. Ilman sitä, olohuone menisi kylmillä ilmoilla lähinnä pakkaselle. Iso ikkuna ja pieni patteri suht hiljaisella ei mahdottomasti lämmitä. ;) Mutta jos joskus saamme öljylämmityksen pois, pitää ottaa olohuoneen hormi takaisin pönttöuunin tarpeisiin. Tai edes jonkinmoisen kaminan. Olen kyllä oppinut arvostamaan rätisevää valkeaa uunissa tai puuhellassa. Aika vilpoisaksi nuo parinkymmenen pakkaset saivat tämänkin mökkerön välillä. Sen olen todennut, että kaikesta huolimatta meillä taitavat lämmityskustannukset olla aika paljon pienemmät kuin edellisillä asukkailla, jotka plutasivat uskomattomat 3000 l öljyä vuodessa... Tosin he eivät sitten tainneet polttaa puolta kellarillista puuta. ;)
VastaaPoistaNiin ja lateksin järkevään poistoon on olemassa ainakin speed heater. Soodapuhalluksesta en tiedä, miten se toimii ulkoseiniin, mutta meillä speedheater pelasti miehen järjen menetykseltä ulkovuorauksen puhdistustöissä. ;)
Sekametelisopat toimivat yleensä aika hyvin, ja öljy on varsinkin sinä perusturvalämmityksenä puun ja muun lisäksi varmasti aika iisi ja halpakin vaihtoehto. Meidänkin hyvä ja toimiva poltin meni kavereitten rintsikkaan, siellä olisi pitänyt uusia se ja nyt porskuttavat vielä tuolla kierrätysosalla monta vuotta. Meillä oli kattila ja hormi siinä kunnossa, että uusimista olisi pitänyt tehdä öljyllä kaikkinensa joten siksi lähdettiin puhtaalta pöydältä.
PoistaMe saatiin siinä öljypoltinkaupassa speedheater vaihdossa. Siinä ei ole mitään muuta vikaa kuin se, että talossa on parisataa neliötä pintaa joista aika iso osa jossain kuuden metrin korkeudessa, ja speedheaterin pinta-ala taas on aanelonen... En ymmärrä, millä ajalla me tuo operaatio itse tehtäisiin, ja toisaalta kukaan ulkopuolinen palkollinen ei siihen ryhdy ainakaan millään tolkullisen suuruisella korvauksella... Argh. Meille pitäisi olla siis joku ulkoistettava vaihtoehto koska mies on todennäköisesti koko kesän taas töissä ja yksin lasten kanssa ei paljon telineillä keikuta.
Meille tuli myös vielä kylkiäisinä sit piipun vuoraus ja myös öljysäiliön hankinta. Jotta öljylämmitetään sit. ;)
PoistaMä voisin kysäistä yhdeltä tutulta rakennusrestauroijalta tuosta soodapuhalluksesta, jos se tietäisi.
Meillä taas yksi maalämpöön päätymissyistä oli se, että saatiin öljysäiliötilasta pyykkitupa... ja yksi öljysäiliö kaivettiin pihaltakin pois. Oi, tuntuu että siitä on jo ikuisuus vaikka eihän se nyt ollut kun reilu kolme vuotta sitten...
PoistaMeillä kävi yksi soodapuhalta jo katsomassa tätä taloa ja oli sitä mieltä, että ei onnistu soodalla. Ehdotti hiekkapuhallusta, jota jotenkin kamalasti karsastan vaikka heppu vakuutteli, että sillä saa siistiä jälkeä jos tietää mitä tekee. Toisesta firmasta on pyydetty second opinion, niidenkin pääasiallinen puhallusmateriaali on sooda mutta sieltä taas puhelimessa aprikoitiin lasimurskalla (!!) puhaltamista. No, katsotaan. Mie kirjotan sen varsinaisen postauksen aiheesta niin selviää paremmin.
Meillähän on myös se "ongelma", että öljypoltin lämmittää myös käyttöveden eli siloin kun se edellinen kattila sanoi sopimuksensa irti, oli hiukan heikosti harkinta-aikaa. ;) No, nykyisessä on sit myös sähkövastukset, että kesällä voi lämmittää vedet niillä...
PoistaOdottelen innolla postausta ulkovuorista. Niin muuten, meillä tuo ulkoremonti toteutettiin lopulta kolmena kesänä. Ekana vuonna mies raapi ja maalasi kaksi seinää ja seuraavina sitten tyytyi yhteen kunakin. ;) Hyvin sujui niinkin, joskin talo oli hiukan omalaatuisen näköinen jokusen vuoden.
Minä en uskaltaisi käyttää tuota speedheateria ulkoseiniin. Siitä on perinnerakentamiskonsulttimme varoitellut. Liian suuri riski purueristeisessä talossa.
VastaaPoistaJoten jään odottelemaan millaisia muita keinoja olisi ja löytyykö niihin tekijää. Epäilen kovasti, että yksikään maalausfirma ei suostu tekemään hommaa millään öljymaaleilla. Joten jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi ulkovuorauksen uusiminen ja maalaaminen itse, jää nähtäväksi. Tervesin Mikkelissä vieraileva karjalainen.
Kuumailmapuhallin ja speddheater ovat kaksi eri asiaa. Kuumailmapuhaltimella saa helposti palon aikaiseksi, speedheaterilla saisi tehdä tosissaan töitä tulipalon aikaansaamiseksi, se kun ei kuumenna puuta kamalan lämpimäksi. Ja siis toki aina on palovaara, kun lämmitetään, mutta mä ehkä uskoisin Lauralta ja Panulta löytyvän maalaisjärkeä sen verran, että mökin seinät saavat ihan turvallisesti putsattua tuolla. Jos siis laudat ovat siinä kunnossa, että moinen kannattaa.
PoistaKuumailmapuhaltimella ei pidä mennä purumökin seiniä sohottelemaan, se on totta. Mutta speedheater on sellainen infrapunalämmitin, siinä ei ole syttymisvaaraa jos ei uinahda tosi pitkäksi aikaa yhtä kohtaa lämmittämään kun siinä lämpötila on tosiaan niin paljon alhaisempi kuin puhaltimessa. Kuumailmapuhaltimen riski liittyy pistemäisen kuumuuden sijaan kai kyllä enemmänkin siihen, että niitä kipinöiviä maalihitusia saattaa lennellä eristeiden joukkoon ja alkaa siellä kytemään.
PoistaHyvä peli se on, mutta hi-das... Me ollaan tehty testiruutuja verannan seinään :)
Meillä näkyi olevan viimeisessä sähkölaskussa sähkönkulutustilastoa muutaman vuoden ajalta. Vuonna 2012 meni sähköä aika tasan 10 000 kwh, ja viime vuonna hitusen vähemmän, reilut 9000. Se jos mikä kannustaa lykkäämään klapia uuniin, meillä kun on joskus mennyt vanhojen pattreeiden aikana jopa 20000kwh sähköä. Eli eristäminen ja tiivistäminen ja puulämmitys kannattaa, ja tietenkin sähköpattereiden vaihtaminen. Vanhat toimi vain täysillä.
VastaaPoistaMaalämpö olisi laitettu meillekin jos talossa olisi ollut systeemit sitä varten valmiina. Nyt tyydyttiin helppoon, eli vain vaihtamaan patterit uusiksi.
Sepä se, noissa lämmitystapojen valinnoissa on vielä tuo etä mitä systeemejä on olemassa kun hommaan ryhdytään. Meillä oli sikäli helppoa että puukeskuslämmitykselle mitoitetuissa pattereissa on neliöitä paljon enemmän kuin öljylämmityspattereissa kun ei kiertovesi puulla ole kovin kuumaa varmasti ollut sen ajan vehkeillä sekään, sopivat siis semmoisinaan maalämmölle. Putkimies toki patterit tsekkasi ja totesi että vielä menevät käytössä pitkän aikaa.
PoistaAsun uudehkossa kerrostalossa väliaikaisesti, ja voinen lohduttaa, että tämä on elämäni toinen talvi, kun oikeasti tarvitsen villasukkia ja villapaitaa sisällä. Vanhoissa keskustan harakanpesissä ei koskaan tarvinnut perehtyä kerrospukeutumiseen.
VastaaPoista"Hanagate" ei kuulosta yhtään hyvältä termiltä. OP
"Pumppu ei siis kykene tuottamaan kuin noin 42-asteista vettä, kireimmillä pakkasilla"
VastaaPoistaLoppuuko maalämpöpumpusta teho? Kuinka iso teidän pumppu on?
Loppuu teho, kovimmilla pakkasilla on siis tarkoitus käyttää sitä sähkövastusta joka kuumentaa veden. 9 kW on pumpun teho. Kyllä sieltä sellaista 52-53-asteista vettä irtoaa mutta 25-30 asteen pakkasella se ei vaan jostain syystä nosta kiertoveden lämpöä tuota 42 astetta ylemmäs. Meillä ei ole meno- ja tuloveden ero kovinkaan iso, joten voi olla, että säätämällä saisi tuota tehoasiaakin vähän korjattua. Ei vaan ole näinä ilmastonmuutostalvina ollut kovinkaan akuuttia tarvetta. Nythän meille tulee lisäksi sekä yläkertaan että alakertaan puhallinkonvektorit, joihin tulee sekä jäähdytys- että lämmitysmahdollisuus.
PoistaMeillä on todella kylmä sisätiloissa. Ei teho riitä. Meiltä löytyy öljylämmitys, voi olla että täytyisi teettää öljypoltinhuolto vielä pikimmiten. Se on ikävää jos joutuu villasukat jalassa kulkemaan koko talven myös sisätiloissa. Kuten sanoit, tuo takka on kyllä todella hyvä lisä.
VastaaPoista