Alakerran vessa on valmis. Tai ainakin hyvin paljon valmiimpi kuin vielä tässä kuvassa.
Käytännössä vessan keskeneräisyys on hyvin minimalistista. Kaikki kalusteet ovat paikallaan, mattokin saapui naapurin mattoneulomosta tällä viikolla. Keskeneräisyys näkyy maalausosastolla: Listoja pitäisi vielä vähän maalata punaisella, lähinnä nauloja piiloon ja muutamia sahausjälkiä. Ja paikkailla seinästä parit kohdat. Ja siitäpä vasta murheenkryyni kehkeytyikin:
Kuva esittää nurkkaa, jossa on Ensopahvi vähän mutkat suoriksi -tyyliin asennettuna ja tähän samaiseen nurkkaan asennettu Enso- eli manilevy. Jälkimmäinen suorassa kulmassa, joten pahvi vähän repesi tuosta kohtaa.
No, ei hätää, tuumailin. Pikku paikkamaalaus ja sillä selvä. Kun ryhdyin sitten rapsimaan irtonaista maalia nurkasta, paljastui karuhko totuus: Maali ei ole yhtään kiinni seinässä. Tai siis pahvissa. Tai siis pahvissa olevassa edellisessä, keltaisessa maalikerroksessa. Se irtoaisi tuosta ties miten isolta alalta, jos vaan jatkaisi rapsuttelua.
Kääk. Kokeilin maalin pysyvyyttä myös toisesta kohdasta, ovilistan vierestä. Sama juttu, maalikerros irtoaa kun vähän reunasta rapsuttelee.
Kääk toisen kerran.
Soitin Uulalle, koska seinät on tosiaan maalattu heidän Into-maalillaan. Jolla on maalattu myös yläkerran täysin vastaavat seinäpahvit ilman mitään tällaisia murheita.
Uulalta eivät oikein osanneet sanoa juuta eikä jaata. Kuulemma liimamaalin päällä Into ei tahdo pysyä, mutta ei tuo meidän vessan, keittiön ja eteisen seinäpahvin kiiltävähkö maali kyllä mitään liimamaalia ole. Tämän totesin livenä viikonloppuna, kun kävin katsomassa yhden tuttavan kunnianhimoista talo- ja viljelysmaaprojektia ja hypistelemässä liimamaalilla sudittua testilautaa.
Että enpä tiedä. Ei vissiin auta muu kuin yrittää maalata tuo nurkka piiloon, samoin pari muuta kolhupaikkaa, ja katsoa miten kauan maalit pysyvät vessan seinässä.
Käytännössä vessan keskeneräisyys on hyvin minimalistista. Kaikki kalusteet ovat paikallaan, mattokin saapui naapurin mattoneulomosta tällä viikolla. Keskeneräisyys näkyy maalausosastolla: Listoja pitäisi vielä vähän maalata punaisella, lähinnä nauloja piiloon ja muutamia sahausjälkiä. Ja paikkailla seinästä parit kohdat. Ja siitäpä vasta murheenkryyni kehkeytyikin:
Kuva esittää nurkkaa, jossa on Ensopahvi vähän mutkat suoriksi -tyyliin asennettuna ja tähän samaiseen nurkkaan asennettu Enso- eli manilevy. Jälkimmäinen suorassa kulmassa, joten pahvi vähän repesi tuosta kohtaa.
No, ei hätää, tuumailin. Pikku paikkamaalaus ja sillä selvä. Kun ryhdyin sitten rapsimaan irtonaista maalia nurkasta, paljastui karuhko totuus: Maali ei ole yhtään kiinni seinässä. Tai siis pahvissa. Tai siis pahvissa olevassa edellisessä, keltaisessa maalikerroksessa. Se irtoaisi tuosta ties miten isolta alalta, jos vaan jatkaisi rapsuttelua.
Kääk. Kokeilin maalin pysyvyyttä myös toisesta kohdasta, ovilistan vierestä. Sama juttu, maalikerros irtoaa kun vähän reunasta rapsuttelee.
Kääk toisen kerran.
Soitin Uulalle, koska seinät on tosiaan maalattu heidän Into-maalillaan. Jolla on maalattu myös yläkerran täysin vastaavat seinäpahvit ilman mitään tällaisia murheita.
Uulalta eivät oikein osanneet sanoa juuta eikä jaata. Kuulemma liimamaalin päällä Into ei tahdo pysyä, mutta ei tuo meidän vessan, keittiön ja eteisen seinäpahvin kiiltävähkö maali kyllä mitään liimamaalia ole. Tämän totesin livenä viikonloppuna, kun kävin katsomassa yhden tuttavan kunnianhimoista talo- ja viljelysmaaprojektia ja hypistelemässä liimamaalilla sudittua testilautaa.
Että enpä tiedä. Ei vissiin auta muu kuin yrittää maalata tuo nurkka piiloon, samoin pari muuta kolhupaikkaa, ja katsoa miten kauan maalit pysyvät vessan seinässä.
Tuossa yllä näkyy muuten meidän vessan uusia sähkövetojakin. Ihan hyvät tuli, vaikka asentajatyössäoppija teki elämänsä ensimmäisiä pintavetoja ko. kohteessa.
Tämä maaliongelma on sikäli mittava, että minun oli tarkoitus sutia Into-maalilla myös keittiön seinät tulevan (as if...) kyökkiremontin aikana. En minä nyt uskalla sillä maalata, kun keittiössä ne seinäpoloiset ovat vielä alttiimpia kaiken maailman kolhimisille kuin vessassa! Uulalta suosittelivat sisäöljymaalia tähän tarkoitukseen mutta enpä tiedä, pitää nyt vielä funtsia ja tehdä ehkä joitakin maalauskokeita myös. Keittiötä ei nykytilassaan rumentaisi yhtään vaikka seinille sutisi muutamia testiruutuja eri maaleilla ja eri keltaisen sävyillä...
Nyt pitäisi vaan saada nuo paikkamaalaukset joku yö tehdyksi niin voisin raportoida siitä valmiista vessasta. Toisen kerran: As if...
Aika outoa toi maalin irtoilu. Mä kun olen kuitenkin maalannut useammassa huoneessa Intolla enso-pahveja (tosin lateksin) päälle ja ihan hyvin se on pysynyt korkkaailematta...
VastaaPoistaVoi kökkyrä kun minä en olevinaan kerkiä vastailemaan näihin kommentteihin kuin puolentoista viikon viiveellä.
PoistaMutta joo, outoa on, tosiaan semminkin kun meilläkin on yläkerrassa elävä todiste onnistuneesta Into-maalailusta.
Ei ole meilläkään Into korkannut irti vastaavissa maalatun pahvin uudelleenmaalauksissa. Vanhan maalin laadusta ei ole tietoa, mutta sen verran kiiltäväpintaista se on ollut että vähän epäilytti. Toki osassa maalauskohteita taidettiin myös kevyesti hioa vanhaa maalia himmeämmäksi.
VastaaPoistaMinä pesin vessan seinän ihan kohtuuhuolella maalipesulla kun se seinä oli aika likainen, mutta se ei ainakaan auttanut...hmm, pitää ehkä kokeilla myös ilman maalipesua!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJännä. Putsasitteko pohjan jotenkin ennen maalia? Mietin vaan, ettei sitten olisi jotain rasvaa tai muuta ollut vanhan maalin pinnassa. Syystä tai toisesta.
VastaaPoistaEdit. Korjataanpas vähän kirjoitusvirheitä.. -.-
Joo, siis putsasin ihan jollain perus-maalikaupan maalipesuaineella. Koska se pahvi oli tosiaan tahrainen ja siinä oli jos jonkunmoista hammastahna- ja vaikka mitä roisketta. Luulen, että ongelma on nimenomaan se vanha maali, joka jostain syystä hylkii Intoa.
PoistaHarmillista :( On todella turhauttavaa, kun kuvittelee tehneensä jonkin asian huolellisesti ja sitten se vähän ajan kuluttua osoittautuukin epäonnistuneeksi. Meillä on esimerkiksi tapetti revennyt parista kohdasta puukuitulevyjen eläessä ja saunan mustaksi käsitellyistä seinistä on kulunut väri niistä kohdin, joihin nojataan paljon. Revenneille tapeteille ei oikein mahda mitään, mutta sauna pitää jossain vaiheessa käsitellä uudestaan eri aineella.
VastaaPoistaNiinpä, ja vielä enemmän minua harmittaa se, että nyt tuota Intoa ei tosiaan uskalla varmaan laittaa keittiön seiniin kun ne on samalla maalilla maalattu kuin vessa :( Mutta kuten todettua, pitää tehdä kokeiluja varmaan.
PoistaTuo tapettien repeily taitaa olla aika tuttu juttu ja voin vain kuvitella, miten paljon sekin korpeaa kun huolella tehty työ rapsahtelee rikki. Mutta pitänee tosiaan siinä lohduttautua sillä että repeilleet tapetit löytyvät joka toisesta vanhasta talosta, ellei useammastakin.
Tuttu näky! Edellisen kotini keittiössä ja eteisessä tapahtui ihan sama ilmiö ensopahvin kanssa. En tiedä kyllä, mitä maalia siinä oli, sillä lohkeileva maali oli jonkun aiemman asukkaan jäljiltä. Ties kuinka pitkän ajan takaa.
VastaaPoistaMystinen juttu joka tapauksessa.
Niin on, ja ärsyttävää siksi kun ei oikein mistään saa kiinni että mitä tuo vanha maali on ja miksi se käyttäytyy noin. Jotkut salaisuudet vanha talo pitää todella peräänantamattomasti...
PoistaSamalla tavalla meillä on maali irtoillut. Maalari tulee kesällä tekemään meille työt, haluamme varmistua että työn lopputulos on siisti ja kestävä. Kauan meillä maalit pysyikin, mutta vuosien saatossa alkoi rapistua.
VastaaPoista