keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Naapurin mattokutomo

Vaikka naapurusto on viime aikoina aiheuttanut myös ennennäkemätöntä ahistusta, on silti todettava että näissä naapuriasioissa olemme ja tulemme luultavasti aina olemaankin reilusti plussan puolella. Siitä saamme kiittää noita tien toisella puolella asuvia, öö, miten sen nyt kauniisti sanoisi, silleen oikein mukavalla tavalla kreisejä naapureitamme, joiden kanssa olemme ystävystyneet melkein heti tähän muuttaessamme.

Tänään sain siivotessani idean, johon liittyy läheisesti naapurin frouva. Olen joskus aiemminkin muistaakseni valitellut sitä, miten hankalaa välillä on asua kodissa, jossa melkein kaikki tavarat ovat vanhoja eivätkä ainakaan kaupasta ostettuja. Jos tarvitaan sanotaan nyt vaikka uusi kylpyhuoneen matto, ei voi vain marssia Ikeaan tai muuhun vastaavaan liikelaitokseen ja ostaa sieltä mieleistä mattoa, koska se näyttäisi kuitenkin jotenkin epämääräisen väärältä kaikkien mummolan mööpeleitten ja perintöräsymattojen keskellä. (Tai voi yrittää marssia. Ja todeta vasta sitten, että ei voi.)

Tämä esimerkki liittyy oikeaan elämään siten, että dilemma nimeltä vessan matto on todellinen. Meillä on nyt vessassa vihreä-valko-punaraidallinen kirpputorimatto, joka ei mitenkään istu vessaremontin jälkeen koittavaan puna-musta-harmaaseen tyylikkyyteen. Ja olen yrittänyt etsiä sopivaa uutta mattoa sieltä sun täältä, päätyen kuitenkin aina kaikkien tarjokkaiden kohdalla siihen että ei tämä vaan jotenkin sovi meidän vessaan.

Tänään siivosin. Ja kun nostin lattialta puistelemista varten keinutuolin alla olevaa, tämän samaisen naapurin mattokutomon valmistamaa harmaata, virkattua mattoa, sain idean. (Tuo matto on ihana. Se on kaunis ja kiva ja ihan täydellisen kokoinen ja mallinen ainakin tuon meidän nakkilalaisen kiikkustuolin alle.)


Tuossahan se on, täydellinen matto meidän viiskytlukulaisesti retroilevaan pikkuvessaan. Ehkä räväkän punainen tai suorastaan musta väri ja pikkuisen pienempi koko, niin eipä sopivampaa enää voisi olla.

Piti äkkiä ottaa puhelin käteen ja tekstiviestittää naapurin mattokutomolle nöyrä pyyntö ottaa vastaan tilaustyö. Pyyntöön vastattiin onneksi myönteisesti, ja sain vieläpä mahtavan hyvän linkkivinkin: Netissä on sellainen lankatavaratalo kuin Kauhavan Kangasaitta, ja Kauhavan Kangasaitan sivuilla on mahtava kokoelma tuollaisten virkattujen mattojen ohjeita. (Tuo meidän keinutuolin alusmatto taitaa olla Juhannusruusu nimeltään.)

On siellä kyllä pilvin pimein myös muiden aivan ihanien, perinteisten mattojen ohjeita. Ja muidenkin käsitöiden. Joskus sapettaa suunnattomasti olla tällainen onneton tumpelo jolla on neljä peukaloa keskellä kämmentä. Puolisokin on sattunut vielä tuollainen renessanssi-ihminen, se saumuroi esikoiselle viime viikolla housut. (!!!)

Pienikokoinen Paula-matto tai Tähti-matto istuisivat luultavasti meidän huussiin oikein mainiosti. Täytyy vielä käydä paikallisessa kahvila-käsityöpuodissa nimeltä Wanha Talo, ja fiilistellä siellä oikeaa väriä ja sävyä mattoon. Sitten vain kuteet kassiin ja tilaustyö kadun yli naapuriin. Kätevää ja käytännöllistä.

Taas yksi vessaremonttipulma ratkaistu optimaalisella tavalla. Enää ratkaisematta seinien ja lattialistojen väri ynnä se, miten vauvaperhe elää monta viikkoa ilman vettä ja vessaa muualla kuin kellarissa.  

8 kommenttia:

  1. Kiitos linkistä! Aivan ihania mattoja, onneksi en ole ehtinyt teettää tupaan mattoja sillä tuolta tuli monta hyvää ideaa.

    Jos yhtään lohduttaa, niin meille kävi vesien kanssa hullusti kun muutimme tähän taloon. Vesi meni käyttökieltoon eikä sitä saanut käyttää edes peseytymiseen. Pesuvesi haettiin peräkärryllä läheisestä järvestä. Ämpärillä vettä saaviin ja saavit kärryn kyydissä saunalle. Ja samaan aikaan oli tietysti kylppäri remontissa. Pihan perällä oli tilapäisriuku isompien hätää varten, mutta vaippapepun pesut hoidin niin, että lämmitin vettä vedenkeittimellä. Otin muksun ja vedenkeittimen mukaan saunalle, tein lämpösen veden pesuvatiin ja siinä sitten pestiin. Jotenkin en kaipaa sitä aikaa takaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole tosi kivoja! Mietin että jos ehtymättömät mummon varastot joskus loppuvat niin tuolta saa hyviä malleja joilla teettää lisää.

      Uhhuhhuhhuhhuhhuh.... Ai kamala sentään. Meillä on melko suurella todennäköisyydellä melkein koko putkirempan ajan kuitenkin tuo kellarin vesi- ja vessafasiliteetti käytössä, ne kun on liitetty suoraan jo uusittuun viemärinpätkään ja vedentulonkin saa katkaistua muusta talosta erikseen niin että kellariin jää hanat lorisemaan. Veikkaan, että sekin hankaloittaa arkea sillai sopivasti, mutta palaan sitten muistelemaan tuota teidän kokemusta ja olen vaan hiljaa tyytyväinen...;)

      Poista
  2. Meillä on vessassa kans harmaa virkattu pitsimatto. Toimii hyvin varpaiden lämmittäjänä, kun se sellainen uusi luksus kaakelilattia on muuten aika pirun kylmä näin talvella vanhassa talossa. Asioita, joita ei koskaan ajattele remontoidessa. Kun meillähän ei ole mitään porvareiden lattialämmitystäkään siellä :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillähän on toinen alakerran poisto vessasta hormiin ja kun pidetään räppänää kiinni yleensä vain ihan kovimpien pakkasten aikaan niin se vessa ei nyt varsinaisesti ikinä ole mikään tropiikki. Mietittiin siksi, että jos sinne laittaisi lattialämmitystä tai patteria tai jotain muuta mutta sitten todettiin että eiköhän tuo ole simppelein toteutettava kun ei mennä kikkailemaan mitään. Minä noin lähtökohtaisesti inhoan syvästi kaikkia kaakeleita muotoon, väriin ja muihin yksityiskohtiin katsomatta... Ja olen aika ylpeä siitä, että näyttäisi siltä että tästä koko rempasta selvitään käyttämättä niitä muualla kuin puuhellan reunuksessa, missä niitä on alunperin ollutkin :) Niin sen takia, ja myös tuon lämpimyysmeiningin, meille tulee vessan lattialle se muovimatto. Se tuntuu kuitenkin vähän vähemmän kalsealta kuin kaakelit...

      Poista
    2. Mä ihan tykkään, riippuen tietty kaakelista, ne on helppo pitää puhtaana. Paitsi jos laittaa valkoiset saumat. Se ei ollut hyvä idea.

      Vessan lattian kaakeleista en kyllä tykkää, kun en saanut niitä mitkä alunperin halusin, vaan otettiin alesta, kun sai isoa laattaa 14e /laatikko. Rahaa palanut jo niin paljon remonttiin kaikkien kukkivien vesivahinkojen takia, että sama kai se on mitä siellä on, jos sen saa halvalla.

      Mutta ei muuten ole. Kaivelemaan jäi. Onneksi saa maton päälle. Nyt ehkä jälkeenpäin olisin rempannut vessan eri tavalla, pinkopahvia ja maalia ja perus neliölaattaa vaan siihen pesualtaan ympärille. Koko vessa piti vaan rempata niin äkkiä yläkerran (ja kattorempan) rempan edestä pois, kun yläkerran kyseenalainen vessa oli lähdössä kokonaan pois. Oli kivempi käydä ylhäällä vessassa kantoveden kanssa sen remontin ajan kuin pihalla. Pitää paikkansa, että pitäisi asua vuosi ja haudutella, mut ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä meidän suunnitelmat :D Noh, seuraavan kerran sitten.

      Meillä on kans toinen alakerran poistoista vessassa ja se on aina auki. Mutta ei se muuten tunnu kylmältä, se lattia on vaan ihan järkky. Vessa on sisäeteisen käytävässä ja siellä on eristeet kyllä kaikkialla ihan pyllyllään. Lattiassa on kivivillaa (meidän taloa kun on rakennettu 50-luvulla ja yläkerta ja vessa on tehty 1963-64, niin kuuskytluvun uudet paremmat (...) eristeet on sotkeneet tän purutalon fengshuin aika tehokkaasti) + entiset asukkaat olivat vaihtaneet Uuden Hyvän Oven (tm) verannan ja sisäeteisen välille. Hyvin kai se ovi pitäisi, mutta kun sen kynnyksen alta ja karmeista vetää ihan hirveesti, kun ne villotukset on tehty jotenkin todella oudosti. Se siis kiskoo koko lattianmitalta sitä kylmää sieltä verannan puolelta, kun sieltä on suora tuulitunneli sen uuden kynnyksen ali. Siihen päälle on pinottu mattoa ja oven edessä on usein malamuutti eristeenä, mutta ei hyödytä.

      Poista
    3. Minä olen kyllä monta kertaa ollut iloinen siitä, että ei jouduttu liian nopeasti tekemään mitään rempparatkaisuja. Aika erilainen sauna olisi tullut jos oltaisiin sellainen nykäisty kuin ensimmäisissä suunnitelmissa, kun oli vielä jotenkin se "kaikkihan näin tekee joten näin kuuluu tehdä" -aloittelijatuntemus koko talon suhteen. Mutta eihän ne aina mene strömsöläisittäin, elämän koukerot. Ja tämän ihan puhtaasta saamattomuudesta ja aikaansaamisen hitaudesta johtuva saunaremontin onnistuminen on sitten taas johtanut melko mittaviin v-käyrän nousuihin muissa kohteissa, kun nyt olisi jo pidemmän aikaa ollut ihan hyvät visiot vaikka keittiön ja vessojen osalta, ja ei vaan ala remontti vaikka mitä tekisi. Ja sitten sitä asustaa noiden kahden pikkuhipin kanssa olosuhteessa mallia Keskeneräisyys ja Alkeellisuus ja elelee jotain ärsyttävää sitku-elämää joka kerta kun kyökkiinsä astuu.

      Niin että molempi parempi.

      Minun täti asui Saksassa jonkun vuoden 1600-luvulla valmistuneessa talossa ja niillä oli melko mittavia kynnyksenaltavetämisongelmia, vaikka ei siellä etelässä nyt talvet tietysti tämän veroisia olleetkaan. Niillä oli siellä sellaiset pitkät koirapötkylät ovien edessä, siis kankaiset. Ne on aika hyviä, ne saa jotenkin niin tiiviisti siihen ovenrakoon ettei veto kauheasti tunnu. Löysin netistä tämmöisen ohjeen...mutta jos ei malamuutti auta niin tuskin nämäkään!

      http://olotila.yle.fi/koti/kasityot/vetostoppari-–-pysayta-veto-ja-saasta-lammityskuluja

      Poista
  3. Kyseiset matothan ovat olleet todella paljon esillä viime vuosina sisustuslehdissä, blogeissa ja juurikin niissä inhoamissasi maalaisromanttisissa piireissä. Trendikäs valinta siis. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertoo ehkä jotain kyvystäni ignoroida maalaisromanttisia piirejä, että en ole huomannutkaan :) Naapurin frouva vaan kerran kysyi, että haluaisimmeko maton, koska hän haluaisi tehdä sellaisen, ja kävin ostamassa käsketyn määrän kudetta ja sitten meille tuli matto :)

      Meidän vessaan kyllä noin aikakauden ja mummolameiningin mukaisesti pitäisi tulla tuolla sivustolla muistaakseni nimellä "ratas" oleva malli, ja se pitäisi virkata vanhoista maitopusseista. Muovipussitkin kävisivät varmaan paremman puutteessa...

      Poista