torstai 14. helmikuuta 2013

Betonin kuivumisesta

Nyt ärsyttää tämä etäremontointi.

Haluaisin kirjoittaa yksityiskohtaisia vessaremonttipostauksia blogiin, mutta olen puolison puhelinraporttien ja kännykkäkamerakuvien varassa enkä tajua mistään mitään kun en ole itse paikan päällä katsomassa että mikä reikä mikä viemäri mikä 50-luvulla rikki piikattu kellarin tuuletushormi... Kun tähän vielä lisää yhden melko suuresti järkyttäneen mutta kaikeksi onneksi tällä hetkellä hyvässä toipumisvauhdissa olevan sairastapauksen lähipiirissä ja kaiken siihen liittyvän puhelinliikenteen, alkaa olla pikkuhiljaa sellainen olo että me tullaan lasten kanssa kotiin täältä NYT vaikka olisi koko mökki yhtä remppatannerta että voi edes kommunikoida suoraan eikä kännykän välityksellä.

Tällä hetkellä nyt vissiin aprikoidaan eniten seuraavaa:


Vessan lattian alla on siis luonnollisesti ikään kuin kellarin katto, joka oli tuossa kohtaa paikoin vain noin viiden sentin paksuinen hötövalu. Siihen piti valaa tuollainen vahvike, koska valurautaviemäriä irti piikatessa reijästä tuli väljä, ja jollainhan se oli paikattava. (Sitä varten siis se edellisen postauksen jeesusteippivalumuotti.) Paikattiin niin, että sotkettiin 25 kilon sementtisäkkiin nelisen litraa vettä ja kipattiin se tuohon. Siitä vahvikkeesta tuli noin viiden sentin paksuinen kakku, ja nyt sitten mietitään, että missä vaiheessa tuohon voi turvallisesti rakentaa lattiaa päälle?

Tuohon putkihässäkän päälle tulevat siis purut, sitten vaneri ja siihen päälle muovimatto, eli ylöspäin tuo ei pääse kuivumaan edes sen vanerivaiheen jälkeen. Jotain pikisudintaa tuohon valuun on tehty, mutta ei mitään kunnon kerrosta eli alaspäin kuivuminen onnistunee. Lisäksi tuo lattian alus on yhteydessä keittiön puolelle, jossa on vastassa tiskipöydän alla osin lautalattia ja osin tiskikoneen alla oleva muovikaukalo. Takaseinällä on piippu ja oikealla puolella toistaiseksi muovitapetoitu suihkupömpeli.

Jollain tavalla pitäisi nyt siis ennustaa, missä kohtaa siitä neljästä litrasta vettä on niin vähän jäljellä ettei se aiheuta tuolla mitään purujen ylimääräistä kostumista, kun ne purut eivät tuosta suoraan ylöspäin pääse kuivumaan. Tuon kakkaran kuivattelu seuraavien viiden viikon ajan tuntuu jotenkin hätävarjelun liioittelulta, mutta voihan se tuntuma olla väärässäkin. Valistuneet arvaukset tai tietämykset otetaan ilolla vastaan.

Tarkkasilmäinen lukija huomaa, että nyt meillä on talossa kaksi paikkaa, jossa on käytetty urtsia. Edellinen oli kellarin oven karmi. Nyt on tuota inhaa pursotetta myös tuossa kohdassa, missä vessan ja keittiön viemärit kohtaavat ja kaikki kylmät ja lämpimät vedet tulevat kellarista ylös. Tämä valinta tehtiin yksinkertaisuuden lisäksi lähinnä sillä perusteella, että tulevat putkiremontit olisi mahdollista tehdä rikkomatta tuota vessan valua lisää - keittiön viemäri on vaihdettu muoviseksi aiemmin ja nyt vain putkimiehen toimesta tarkistettu, joten siihen ei tällä kertaa koskettu. Jos sen elinkaari päättyy ennen muita putkihommeleita niin ei tarvitse sitten piikata sen vaihtamista varten taas reikiä lattiaan.


8 kommenttia:

  1. En kyllä osaa noin ison köntin kuivumisesta sanoa. Meillä on piippua paikkailtu ja siinä on mennyt se pari vuorokautta. Noin paksu kerros saattaa viedä aika paljon pitempään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mjoo, ei sitä tavaraa ole tuossa lopulta kuin viitisen senttiä, kuvassa näyttää vähän paksummalta ehkä. Nyt tuossa on päällä ei-tiivis väliaikaislattia, jotta sen päältä pääsee tekemään pintahommia mutta betoni saa kuivua tuolla alla kaikessa rauhassa. Tai siis kovettua, kuten minulle ystävällisesti huomautettiin...;)

      Poista
  2. Mun mies muistaakseni (huom, muistaakseni) aina toitottaa, että valut kuivuu "sentti per viikko". Mutta en voi tarkistaa, kun ei ole paikalla, mutta näin muistaisin.
    Ellei sitten olisi käyttänyt "pikakamaa" ,kuten ammattilaiset tuntuvat puhuvan. Se kait kuivuu nopeesti. Ja muistampa,että meillä on kerran kaivettu yksi kakku ylös,kun todettiin sen olevan niiiin hidasta ja heitettiin uudelleen "pikakamaa" kehiin. Avot, hommat jatkui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sentti per viikko on nyrkkisääntö mutta viisi viikkoa moisen pikku kökkäreen kuivumiselle tuntui ehkä vähän yliampuvalta... Me kyllä kuivateltiin toisaalta kellarin uutta lattialaattaa varmaan kaksi viikkoa per sentti, vaikka siihen päälle tuli vain se vesihöyrynläpäisevä maali. Aika paljon kai noita kosteusvaurioita synnytetään ihan vaan sillä että suljetaan se valu tiiviin kerroksen alle märkänä.

      Poista
  3. Minulla ihan silmät jo levisivät tuon uretaanikuvan johdosta ja sitten nauratti, kun "jäin kiinni". Niinkuin ei muka itse oltaisi tehty epäortodoksisia ratkaisuja siellä sun täällä. :D

    Se pikakamavalukin muuten kuivui useamman päivän, vaikka meillä sitä oli vain muutama sentti. Jos tuo on tavallista kamaa, niin varautukaa tosiaan pitkään odotukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä minullakin aina karvat nousee pystyyn näissä uretaanikokeiluissa... mutta tuossa kohtaa tuo nyt oli ehkä tosiaan ihan järkevää, tuo putkihässäkkä on kuitenkin sellainen osa että se pitää vaihtaa joskus uuteen ja suotta siihen kohtaan siis tehdä rakennetta, joka seuraavalle remontoijalle on hankala. Mutta silti...!

      Meillähän toki pihisti käytettiin sitä peruskamaa mitä sattui olemaan autotallissa :)

      Poista
  4. Kai se johonkin testiin perustuu, kun aina sanottu, että sentti ja viikko. Tarkoittaa käsittääkseni, että sitä aikaisemmin betonia ei pidä pinnoittaa. Toi kakku pääsee kuivumaan molempiin suuntiin, niin siitä laskien sen voisi pinnoittaa 2,5 viikon päästä. Jollei siihen tule pinnoitusta, niin itse uskaltaisin tehdä puu/puru/selluvillarakenteet ehkä viikon päästä valusta. Kovettuminen jatkuu senkin jälkeen vielä pitkään, mutta kosteus on jo niin vähäistä, että etenee kuivuvissa eristemateriaaleissa ilman ongelmia. Jäljellä olevan veden määrä on pieni ja päälle tuleva tiivisrakenne on pinta-alaltaan pieni, joten ympärillä olevat puruseinät johtavat jäljellä olevan kosteuden pois hitaimmillaankin luultavasti parissa viikossa. Nämä oletukset eivät perustu mihinkään tutkittuun dataan, joten ne eivät ole väittämiä, eikä välttämättä totta.

    Betonin kuivuminen on asia jota Suomalaisessa rakennustavassa ei enää tunneta, eikä välitetä. Hyvin pitkälti siitä johtuen uusia homekouluja ja julkisrakennuksia tulee olemaan vielä pitkään. Se ei ole mitenkään ihmeellistä, että pinnoittajat tulevat viikon-parin päästä valuista vetämään massat ja matot lattiaan. Samaan rakennukseen vielä märät villat seiniin, niin ei lopu rakentaminen ja remonttikohteet ihan heti.

    Mikko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinpa se taitaa olla, vaikka ohjeet ja määräykset olisi miten ensiluokkaisia nykyään niin mitä virkaa niillä on jos niitä ei sitten noudateta tyyliin yhtään millään työmaalla, oli kyse sitten julkisesta rakennuksesta tai jonkun perheen talopaketista. Ihan kamalia blogijuttuja olen lukenut noista pakettitalorakennustyömaistakin. Niissä on varmaan vielä näihin vanhoihin mörskiin verrattuna se psykologinen juttu että näiden ostaja on henkisesti varautunut siihen että jotain epämiellyttäviä yllätyksiä tulee matkan varrella vastaan, mutta uuden talon rakennuttaja varmaan olettaa että talossa nyt suunnilleen on seinät suorassa ja muutenkin asiat tehdään kunnolla.

      Me ollaan nyt päädytty siihen, että laitetaan tuonne lattian alle niiden vanhojen purujen sijasta lecasoraa. Tuossa alla on se meidän kellarin lattialämmitetty pyykkitupa, eli lämpöeristettä tuo ei varsinaisesti kaipaa, ja se lecapapu on kosteuden suhteen vielä puruakin varmempi siellä lattian alla. Toki kaikki putket on PEXejä suojaputkissa, mutta mistä sitä ikinä tietää mitä vuosikymmenten aikana tapahtuu.

      Betonikakun kuivumisaikataulua päätettiin tarkastella sitten, kun ollaan siinä vaiheessa että lattian on tehtävä että homma pääsee jatkumaan. Tultiin lasten kanssa eilen kotiin ja koko vessahomma ei ole kahdessa päivässä nyt sitten edennytkään yhtään mihinkään, eli tällä menolla se kakku tosiaan saa kuivua kaikessa rauhassa sen sentin per viikko...;)

      Poista