Meillä on joskus ollut tyylikäs, krääsävapaa olohuone 50-luvun henkeen. Ei siitäkään niin kauhean kauaa ole. Nykyisin meillä on tällainen olohuone:
Karvatapetteja ryydittävät sisustuselementit kuten Aku Ankan auto, vihreä-valkoraidallinen rantapallo, kilpikonnan muotoinen vauvaduplojen säilytysjärjestelmä sekä DVD-laatikossa istuva, levyjä lajitteleva tytär. Panostuksesta kodinhoitoon kertoo ehkä tuo nörttiäidin viereen huomaamatta noussut paperi- ja kirjaröykkiö. Sen päällä keikkuu neljä rullaa ikkunaliimapaperia, joka ei ole jostain syystä löytänyt vielä tietään ikkunoihin.
O tempora, o mores. Tulee vielä aika, jolloin olohuonetta ei tarvittane enää Aku Ankan autolla huristeluun ja sohvapöytä voidaan hakea alas vintiltä. Silloin karvatapetitkin ovat toivottavasti yhtä historian kerrosta alempana olohuoneen seinissä ja tilassa vallitsee taas krääsätön 50-luvun henki.
Siihen asti, istukaamme DVD-laatikossa ja nauttikaamme sydämemme kyllydestä.
Ylempi kuva on tyylikäs, alempi kuva mielenkiintoisempi.
VastaaPoistaTyttärenne on ainakin ollut toimelias, ja se on saavutus näinä marraskuun pimeinä päivinä.
DVD-boksiin mahtuminen on taitolaji. OP
Ihana, tytär dvd-laatikossa :))
VastaaPoistaSe on juuri tuota pienten lasten kanssa. Voin lohduttaa, että nyt kun kuopus on 5v. alkaa olkkari pysyä kuosissaan. Aika nautinnollista!
Hyvältä näyttää :) Kun aikansa edelläkävijä tai edullisin kaupasta löytynyt vaihtoehto eli karmea karvatapetti (epäilen viimeisintä vaihtoehtoehtoa) laitettiin seinään kiinni noin v. 1978 niin CD-jutuista ei vielä kukaan tiennyt mitään!
VastaaPoistaHihi, tämä voisi olla hyvin meiltäkin :)
VastaaPoistaMuutaman vuoden takaisia valokuvia sävyttää ihanan rojuttomat huoneet, nyt kaikki on ihan sekaisin... Esikoinen välillä lohduttaa minua: "Älä välitä, minä pidän sotkusta" :D
Vähän tuollaiseltahan se olkkari tuppaa näyttämään. Vähän väliä yllätän itseni ajattelemasta, että tämä kuuluu väistämättömästi remontoitavassa rintamamiestalossa asuvan lapsiperheen arkeen. Pienokaisen mentyä nukkumaan minun on ihan pakko kasata lelut ja muut lattialle levitellyt tavarat nurkkaan mahdollisimman tiiviiseen kasaan, että saa kerran päivässä hengähtää hetken edes näennäisesti suunnilleen järjestyksessä olevassa olohuoneessa. Muuten rupeaa epäjärjestys ahdistamaan.
VastaaPoistat. A13
Ah, niin tuttua niin tuttua. Loistavaa, että joku näyttää kodistaan tämän arkisenkin puolen. Juuri tätä se on pienten lasten kanssa.
VastaaPoistaVähän pisti naurattamaan. Löysin tietokonetta siivotessani myyntikuvat meidän entisestä asunnosta, kauniista -50 luvun kerrostalohuoneistosta. Tämä nykyinen rötiskö on samaa ikäluokkaa mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten jäävätkin. Meillä ei sentään ole karvatapettia olohuoneessa mutta ei tuo beige hirvitys paljon parempi ole. Ja ne rempan keskellä puoliksi puretut seinät ja kattoon naulatut sähköjohdot vasta esteettisiä ovatkin. Joulutunnelman kohottamiseksi viritin verhot pahimman seinän peitoksi ja päädyin siihen, että ko. huonetta voidaan hyvin valaista vain pienellä jouluvalosarjalla jonnekin juhannukseen asti. Tuollainen betonimuottina käytetty raakalautaseinä näyttää siinä valaistuksessa harvinaisen romanttiselta ja rustiikkiselta.
VastaaPoista