tiistai 24. elokuuta 2010

Kellariahistus

Olemme purkaneet saunan.

Sinänsä projekti oli varsin nopea, helppo ja huojentava. Paneelit irrotettiin seinistä, niiden alaosasta alle viiden sentin matkalta löytyi odotettavissa olevaa lahoa, muuten ne olivat kuivat ja ehjät. Niiden alta löytyi kuiva tervapahvi ja sen alta kaunis, eilen tehdyltä näyttävä rivinteeraus.

(Ja koska tätä on kysynyt minulta jo niin moni ihminen, selitetään tässä vaiheessa että rivinteeraus on suomeksi verhomuuraus ja se tarkoittaa sitä, että talon betonista valetun perusmuurin sisäpuolelle on jätetty pieni ilmarako ja sen jälkeen tehty tuollainen alla olevassa kuvassa näkyvä tiilimuuraus, siis seinä seinän sisään. Tämä rakenne toimii lämmöneristeenä. Termi puolestaan tulee ruotsin kielen sanasta revetering.)

Niin, ja siitä kylpyosaston 70-luvulla tehdystä väliseinästä löytyi myös hieman mytskähtänyttä villaa:



Kuvassa näkyy myös suuluukun ulkopuolelta rikki oleva Porin Mainio -vesipata, jonka mitä ilmeisemmin saa kuitenkin paikattua käyttökuntoon. Paikalleen jäävä pata on kulttuuriteko, jossa voi maailmanlopun ja energiakriisin tultua lämmittää pesuvettä. Sitä ennen siinä voi keittää syksyisin sieniä.

Sinänsä homehtumaton kellarimme ansainnee jonkinlaisen pyhimysstatuksen tai muunlaisen ihmeitä tekevän yksikön kunniamaininnan, koska tässä nimeltä mainitsemattoman rautakaupan kellarisaunan korjausohjeessa kerrotaan seuraavasti:

"Mikäli vanhasta kellarisaunastasi puuttuu lämpö- ja kosteuseristys, tiivistyy kosteus lautapaneeleiden taakse kylmään betoniseinään ja homehtuminen on varmaa."


(Okei, myönnytys tyhmälle rautakaupalle: meidän kellarisaunan seinässä on rivinteeraus, ei pelkkä kylmä betoni. Mutta "homehtuminen on varmaa" on silti aika voimakkaasti sanottu, semminkin kuin jälkikäteen tehdyt lämpö- ja kosteuseristykset ovat usein johtaneet siihen homehtumiseen, eivät alkuperäiset rakenteet.)

Nyt olen sitten vaiheessa, jossa vain ja ainoastaan ahistaa. Se on jo päätetty, että saunaan ei aleta pykäämään mitään 2000-luvun koulukunnan mukaisia eristyksiä. Operaatio pitäisi oikeaoppisesti aloittaa talon ulkopuolelta, kaivaa salaojat ja tehdä lisäeristykset muurin ulkoseinään, jotta sisäpuolen rakenteen voisi turvallisesti tehdä nykyoppien mukaiseksi. Vanhassa vara parempi.

Kaikki kellarisaunojen remontointiohjeet kuitenkin lähtevät tuosta oletuksesta, että kosteus otetaan haltuun jo ulkopinnassa ja sisäeristys tehdään tähän tukeutuen. Lisäksi kaikki ohjeet olettavat, että kellarista on tarkoitus tehdä jonkinlainen koko perheen viihdekeskus ja day spa, jossa lotrataan vettä seinille ja lattioille joka päivä tuntikausien ajan +30 asteen lämpötilan vallitessa kesät talvet.

Minä haluaisin nostalgisen mummolan saunan, jossa voisi käydä kaksi-kolme kertaa viikossa ja jonka kylmä betonilattia peittyisi puurallien alle. Siellä pitäisi olla suihkukaappi, jotta henkilökohtaisen hygienian hoitaminen onnistuisi miellyttävästi aiheuttamatta vanhoille rakenteille kohtuutonta kosteusrasitusta.

Tällaiset kellarisaunavaatimukset eivät ole 2000-lukua. Ilmeisesti siksi kukaan ei osaa neuvoa siinä, miten ne oikein ja turvallisesti toteutettaisiin.

Ahistaa.

*********

Myydään: 60-luvulta peräisin oleva, kaunismuotoinen ja kuin pakasta vedetty istuma-amme. (Ammeesta puuttuvat kuvassa jalat, koska ne piti poistaa ammeen hilaamiseksi pois sitä varten rakennetusta pesuhuonetilasta. Kuvassa oleva, brasilialaiseen turvakenkään verhottu ihmisjalka ei kuulu kauppaan.)



Ostetaan: Old School -kellarisaunan perusparannusohjeet muille kuin talotekniikan ammattilaisille.

6 kommenttia:

  1. Vieläkö tuo amme on myynnissä, missä sijaitsee ja paljonko maksaa. Saisiko ilmaiseksi?

    lukkarinen.sanna@gmail.com

    VastaaPoista
  2. Amme löysi jo syksyllä uuden kodin täältä Mikkelistä. Toivottavasti viihtyy siellä hyvin.

    VastaaPoista
  3. Heips! Meillä on ihan sama tilanne, tosin sauna on vielä käytössä eikä sitä ole purettu. Rivinteeraus näyttää laudoituksen alla olevan ja kaiken kaikkiaan hienossa kunnossa sauna ikäisekseen. Se, mitä koko homma oikeastaan odottaa rahoituksen :D lisäksi on kellarin betonilaatan alla menevien viemärien uusintaa sakokaivolle asti.

    Haluaisimme säilyttää saunan mummolatyyliin ilman nykypäivän kummallisuuksia. Puukiuas, löylyhuone ja pieni pesutila. Lattialämpöäkään ei tarvittaisi, sillä ilmankin ollaan totuttu olemaan :)

    Juuri rakenne mietityttää. Aikomus ei ole uusia salaojia, sillä kellari on ollut kuiva viimeiset 50 vuotta. Sokkelia on eristetty ulkopäin jossain vaiheessa ja saunan kohdalla juuri tuo verhomuuraus tuuletusraolla, jossa sitten kiinni paneelit. Tämänhetkiset pesutilat on itse saunassa eli lämpö kuivattaa.

    Ilmanvaihto mietityttää ja se, miten lattiarakene kannattaisi toteuttaa. Mielelläni kuulisin ideoita, jos niiitä on! :)

    VastaaPoista
  4. Saunaremontista on tulossa päivitystä kun vaan kerkeis...:) Mutta hyvin perinteisellä mennään, ja rakennusarkkitehdinkin siunaus on sille asialle.

    VastaaPoista
  5. Hitsin hitsi kyllähä tollasen padan vielä kuumaks saa mulla kun on pihasaunassa pata joka on kans Porinvalun ja vm:1949 että VANHA on jotta hirvittää!
    En ole vielä muunlaista sinne löytäny

    VastaaPoista
  6. Hei, joko olet ratkaissut muovittoman seinä- ja lattiarakenteen kellarikerrokseen? Minulla sama ongelma! Pääviemärit uusittiin kyllä (olivat lähes kokonaan tukossa!!!)
    Olen miettinyt lattian lämpöeristystä esim lekasoralla, mutta mitä voisi laittaa sen päälle maaraknnuskankaan lisäksi, jotta saisin valun tehtyä + siihen maalämmöllä toimivan lattialämmityksen?

    Ulkoseinän vierestä erehdyin poistamaan mullat + sen alta löytyneen savikerroksen ja korvaamaan ne ohjeiden mukaisesti hiekalla + murskeella/kivillä. Nyt seurauksena sadevesi valuu talon alle! (Meillä salaojituksen estää se, että talo rakennettu kalliolle; ilmeisesti pieni lammikko jää johonkin kohtaan... Aion neuvojen mukaisesti avata lattioiden pinnoitukset hengittäviksi + hioa kellarikerroksen muutamat seinät, jotka on aikanaan maalattu muoditetulla betonimaalilla. Korvaan ne kalkkimaalilla.
    Mutta kuka osaisi kertoa, miten paksu kerros savea tarvitaan seinustoille, yksi paksumpi vai varalta pari ohutta? Ilmeisesti 2-3 metriä seinästä ulospäin kannattaisi tehdä? Aion korjata myös (viimeisimpien puutarhureiden ohjeiden mukaan tehdyt) käytävät siten, että niiden pohjalle tulee kerros savea, jonka päältä imeytän sadevedet viereisiin nurmien/kasvimidenmultakerroksiin. Onko kellään kokemuksia tai vinkkejä???

    marjut

    VastaaPoista