Minä tilasin tammikuussa meidän alapihan luiskaan kiviset portaat.
Ihan ammattilaiselta viherrakentajalta tilasin, helkkarin kalliit kiviset portaat. Ajattelin, että ulkoistetaan nyt se mikä pystytään, maksoi mitä maksoi. Ja ammattilaisen rakentamat kiviportaat nyt olisivat suunnilleen ikuiset, tai kestäisivät ainakin meidän ajan.
Huhtikuussa viherrakentaja kävi tiluksilla, tarkisti paikan, sovimme yksityiskohdista, sain sähköpostiin tarjouksen ja lupauksen siitä, että portaat ilmiintyvät kesäkuun aikana.
Arvaako joku? Kesäkuun lopussa lähetin varovaisen kyselyn, jossa tiedustelin, mitenhän porrasasian kanssa maailma makaa. Sain vastauksen, että kiirettä on ollut ja huonot säätkin mutta heinäkuun aikana portaat valmistuvat.
Huomenna on elokuu. Meillä ei ole portaita.
Minä purin turhautumiseni tähän koko rakennus- ja remontointiyrittäjien toimintaan kirjoittamalla kirjeen viherrakentajalle. Se kuului näin:
Taustaksi sen verran, että tämä on nyt varmaan noin
viidestoista kerta, kun yritän hankkia jonkinlaisia rakennus- tai
remontointipalveluja täältä Mikkelistä. Tämä on myös noin kolmastoista
kerta, kun tämä sama kaava toistuu - luvataan joku aikataulu, sitten
tekijästä ei kuulu mitään, kysyn perään, luvataan toinen aikataulu,
sekään ei pidä paikkansa mutta ei ole myöskään puhettakaan siitä, että
aikataulun muuttumisesta ilmoitettaisiin tänne suuntaan. Olemme jostain
kumman syystä onnistuneet löytämään putkimiehen ja sähkömiehen, jotka
osaavat käyttää sekä kelloa että kalenteria, joten todistettavasti se
ainakin joltain yrittäjältä onnistuu, mutta kaikissa muissa tapauksissa
kuvio on aina tämä sama. Savolaissyntyinen puolisoni on ehkä paremmin
sisällä tässä mikkeliläisessä mielenmaisemassa, koska hän totesi jo
keväällä tämän porrasprojektin tarjousta esitellessäni melko
lakonisesti, että "ei se tule kuitenkaan". Kun esittelin tuota edellistä
viestinvaihtoani, hän totesi entistä lakonisemmin, että "Mitäs mä
sanoin. Ei se tule."
Minulla on kaksi pientä lasta, työläs remonttiprojekti ja
vaativa päivätyö. Olisin enemmän kuin iloinen, jos voisin maksua vastaan
ulkoistaa tästä paketista edes joitakin osia. Nyt niiden saamarin
portaiden kanssa käy samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin meidän
remonttiviritysten - minä ja puoliso tehdään itse, öiseen aikaan lasten
mentyä nukkumaan tai kauhealla kiireellä ja stressillä muksujen
pyöriessä jaloissa. Se hyvä puoli tässä toki on, että meistä on
muutamassa vuodessa kehkeytynyt melko osaavia korjausrakentajia, mutta
on tämä jotenkin ihan käsittämättömän surkuhupaisaa.
Ja tästä on ihan turha vetää mitään "sinähän sanoit että teillä ei ollut kiire" -johtopäätöksiä. Minä tilasin portaat
sinulta, sinä lupasit ne toimittaa ensin kesäkuussa ja sitten
heinäkuussa. Huomenna on elokuu, meillä ei ole edelleenkään portaita
eikä myöskään sinun taholtasi minkäänlaista oma-aloitteista ilmoitusta
siitä, että portaita ei muuten tulekaan, ei kesä- eikä heinäkuussa. Ehkä
tulevana vuonna tuohikuussa, mutta siihen mennessä me ollaan jo tehty
ne itse.
Kovin turhautunein terveisin,
Laurakaisa
Minä olen ihan suunnattoman turhautunut tähän kuvioon. Miten tämä voi olla aina tällaista? Miksi likipitäen kaikki yrittäjät, joiden kanssa olen asioinut, toistavat tätä samaa kaavaa? Ja ennen muuta - millä ihmeen ajalla ja energialla me nyt kyhäämme jotkut portaat tuonne alapihalle? Argh.
Valoa tähän risukasaan tuo kuitenkin se, että meillä on naapurissa yhden miehen korjaus/rakentamisyritys, jolla sattui yllättäen olemaankin neljä päivää vapaata aikaa tällä viikolla. Naapurin Antin ansiosta meillä ei ole enää lahoa seinää eikä lahoa parveketta, vaan ehjä seinä, purettu parveke, uusi verannan huopakatto ja tämän ja huomisen aikana epäilemättä myös valmistuva uusi parveke lahon tilalle.
Ja se tekee tästä ulkoistamisvaikeudesta oikeastaan vielä lohduttomampaa. Kun tietää, että muutaman päivän ostopalvelun maksamisella saa hommia kertalaakista valmiiksi, kun itse niitä samoja hommia joutuisi nyhertämään pala kerrallaan varmaan vielä viiden vuoden päästäkin. Minä olen väsynyt keskeneräisyyteen ja tekemättöminä roikkuviin projekteihin, ja meillä on nostamatonta remonttilainaa ja molemmilla tällä hetkellä sellaiset tulot, että näitä keskeneräisyyksiä voisi palkata jonkun toisen tekemään. On turhauttavaa, ärsyttävää ja käsittämätöntä, että niiden tekijöiden kanssa sopimukseen pääseminen on näin tuskaisen hankalaa.
Ihan ammattilaiselta viherrakentajalta tilasin, helkkarin kalliit kiviset portaat. Ajattelin, että ulkoistetaan nyt se mikä pystytään, maksoi mitä maksoi. Ja ammattilaisen rakentamat kiviportaat nyt olisivat suunnilleen ikuiset, tai kestäisivät ainakin meidän ajan.
Huhtikuussa viherrakentaja kävi tiluksilla, tarkisti paikan, sovimme yksityiskohdista, sain sähköpostiin tarjouksen ja lupauksen siitä, että portaat ilmiintyvät kesäkuun aikana.
Arvaako joku? Kesäkuun lopussa lähetin varovaisen kyselyn, jossa tiedustelin, mitenhän porrasasian kanssa maailma makaa. Sain vastauksen, että kiirettä on ollut ja huonot säätkin mutta heinäkuun aikana portaat valmistuvat.
Huomenna on elokuu. Meillä ei ole portaita.
Minä purin turhautumiseni tähän koko rakennus- ja remontointiyrittäjien toimintaan kirjoittamalla kirjeen viherrakentajalle. Se kuului näin:
Hei,
kalenteri kertoo, että portaat
eivät valmistuneet heinäkuunkaan aikana. Kuten sanoin, meillä ei ole
niiden kanssa niin kiire mutta minua ärsyttää niin paljon tämä perään
kysely, että voidaan tällä päivämäärällä todeta että unohdetaan koko
porrasprojekti.
Laurakaisa
Minä olen ihan suunnattoman turhautunut tähän kuvioon. Miten tämä voi olla aina tällaista? Miksi likipitäen kaikki yrittäjät, joiden kanssa olen asioinut, toistavat tätä samaa kaavaa? Ja ennen muuta - millä ihmeen ajalla ja energialla me nyt kyhäämme jotkut portaat tuonne alapihalle? Argh.
Valoa tähän risukasaan tuo kuitenkin se, että meillä on naapurissa yhden miehen korjaus/rakentamisyritys, jolla sattui yllättäen olemaankin neljä päivää vapaata aikaa tällä viikolla. Naapurin Antin ansiosta meillä ei ole enää lahoa seinää eikä lahoa parveketta, vaan ehjä seinä, purettu parveke, uusi verannan huopakatto ja tämän ja huomisen aikana epäilemättä myös valmistuva uusi parveke lahon tilalle.
Ja se tekee tästä ulkoistamisvaikeudesta oikeastaan vielä lohduttomampaa. Kun tietää, että muutaman päivän ostopalvelun maksamisella saa hommia kertalaakista valmiiksi, kun itse niitä samoja hommia joutuisi nyhertämään pala kerrallaan varmaan vielä viiden vuoden päästäkin. Minä olen väsynyt keskeneräisyyteen ja tekemättöminä roikkuviin projekteihin, ja meillä on nostamatonta remonttilainaa ja molemmilla tällä hetkellä sellaiset tulot, että näitä keskeneräisyyksiä voisi palkata jonkun toisen tekemään. On turhauttavaa, ärsyttävää ja käsittämätöntä, että niiden tekijöiden kanssa sopimukseen pääseminen on näin tuskaisen hankalaa.