Olen lukenut viime aikoina tyttärille iltakirjaksi pelkästään kirjastosta lainattua Tove Janssonin fantastista Kuinkas sitten kävikään -teosta, joten ihan pakko kirjoittaa tähän alkuun:
Vaan kuinkas sitten kävikään?
Olin jo niin huojentunut siitä, että talon maalinpoistourakan ulkoistaminen onnistuisi meidän koulun pintakäsittelijöiden toimesta. No, ei se sitten ollutkaan niin yksinkertaista. Urakka oli tälle keväälle ja ehkä millekään keväälle liian iso, työläs ja hankalasti järjestettävä. Ymmärrän sen hyvin, siksi mekin tätä savottaa olemme ulkoistamassa. Mutta harmittaa silti ihan tolkuttomasti.
Sain blogin kautta taannoin yhteydenoton rakennusalan ammattilaiselta, joka kehui Antiikkiverstas Wilmasta saatavaa ekologista maalinpoistoainetta. Tilasin sitä kokeilupöntöllisen ja sellainen oljenkorsi tässä nyt vielä on, että JOS tuo aine toimii kuten on luvattu, ja sillä maalin poistaminen on nopeaa ja näppärää, voisi ainakin osan talosta saada kuorittua tuon ihmeaineen ja opiskelijatyövoiman avulla. Pitäisi uskaltaa kokeilla.
Lisäksi nöyrryimme soittamaan uudestaan sille soodapuhaltajalle, jonka piti tulla tammikuussa käymään ja tarkistamaan, voisiko talon kuoria jonkinlaisella lasimurskalla (???) tai vastaavalla. Nyt hän on tulossa uudelleen käymään, tällä kertaa ensi viikolla. En ole kovinkaan toiveikas.
Nyt on jotakuinkin sellainen olo, että jos tuo maalinpoistourakan ulkoistaminen ei onnistu, saa olla koko talomaalaus tältä kesältä. Ei meillä ole mitään ajallisia resursseja itse siihen hommaan ruveta, kun niitä jo valmiiksi hyvin rajallisia aikayksiköitä on jo budjetoitu kaikkeen muuhun pakolliseen. Olokoon, vaikka seuraavaan kesään asti.
No mutta, jotain positiivistakin: Meille ilmestyi tänään salaattiomavaraisuuden takaava, lasitettu kasvulava tuohon keittiön ikkunan alle. Pitkään suunniteltu ja haikailtu lava syntyi lopulta perheen pääpuusepältä niin rivakasti, että minä en kerennyt ottaa prosessista yhtään valokuvaa. Otan huomenna valmiista lopputuloksesta, siitä tuli hieno ja se mätsää sitä paitsi vieressä olevan hiekkalaatikon kanssa.
Vaan kuinkas sitten kävikään?
Kuva nyysitty Wikipediasta
Olin jo niin huojentunut siitä, että talon maalinpoistourakan ulkoistaminen onnistuisi meidän koulun pintakäsittelijöiden toimesta. No, ei se sitten ollutkaan niin yksinkertaista. Urakka oli tälle keväälle ja ehkä millekään keväälle liian iso, työläs ja hankalasti järjestettävä. Ymmärrän sen hyvin, siksi mekin tätä savottaa olemme ulkoistamassa. Mutta harmittaa silti ihan tolkuttomasti.
Sain blogin kautta taannoin yhteydenoton rakennusalan ammattilaiselta, joka kehui Antiikkiverstas Wilmasta saatavaa ekologista maalinpoistoainetta. Tilasin sitä kokeilupöntöllisen ja sellainen oljenkorsi tässä nyt vielä on, että JOS tuo aine toimii kuten on luvattu, ja sillä maalin poistaminen on nopeaa ja näppärää, voisi ainakin osan talosta saada kuorittua tuon ihmeaineen ja opiskelijatyövoiman avulla. Pitäisi uskaltaa kokeilla.
Lisäksi nöyrryimme soittamaan uudestaan sille soodapuhaltajalle, jonka piti tulla tammikuussa käymään ja tarkistamaan, voisiko talon kuoria jonkinlaisella lasimurskalla (???) tai vastaavalla. Nyt hän on tulossa uudelleen käymään, tällä kertaa ensi viikolla. En ole kovinkaan toiveikas.
Nyt on jotakuinkin sellainen olo, että jos tuo maalinpoistourakan ulkoistaminen ei onnistu, saa olla koko talomaalaus tältä kesältä. Ei meillä ole mitään ajallisia resursseja itse siihen hommaan ruveta, kun niitä jo valmiiksi hyvin rajallisia aikayksiköitä on jo budjetoitu kaikkeen muuhun pakolliseen. Olokoon, vaikka seuraavaan kesään asti.
No mutta, jotain positiivistakin: Meille ilmestyi tänään salaattiomavaraisuuden takaava, lasitettu kasvulava tuohon keittiön ikkunan alle. Pitkään suunniteltu ja haikailtu lava syntyi lopulta perheen pääpuusepältä niin rivakasti, että minä en kerennyt ottaa prosessista yhtään valokuvaa. Otan huomenna valmiista lopputuloksesta, siitä tuli hieno ja se mätsää sitä paitsi vieressä olevan hiekkalaatikon kanssa.
Onpas kummallista. Olin IHAN varma, että kommentoin jotain sun edelliseen ulkomaalausaiheiseen postaukseen, mutta en näemmä ollutkaan. Meillähän piti olla ulkomaalauskesä ja ostettuna työnä, jonka hintaa en edes uskalla ajatella ääneen. No, nyt se maalaustiimi ei pääsekään tänä kesänä ja museoviraston avustuspäätöstä ei ole vielä tullut. Museovirasto ei suhtaudu suopeasti mihinkään puhalluksiin maalinpoistometodeina. Eli skrabaus on ainoa vaihtoehto. Lisäksi me joudutaan uusimaan osa ulkolaudoitusta.
VastaaPoistaLisäksi meillä vuotaa katto, noin niin kuin yllätysbonuksena. Ja talo on niin iso, ettei me näitä ulkohommia VOIDA tehdä itse. Mutta pankkitilin saldo ei tykkää ulkopuolisesta työvoimasta.
Joo, vaikeeta on.
Vaikeeta, vaikeeta. Meillä on myös tuo tilanne, että vaikka talo ei ole kuin normaalia rintamamiestaloa vähän isompi, ei vaan VOIDA tehdä itse - ja aina kun tulee näitä ulkopuolisia tekijöitä, se tietää yleensä suunnattomia vaikeuksia ennen kuin se rahanmenokaan edes alkaa! No, koittakaamme jotenkin suoriutua tahoillamme. Ja toivottavasti katto ehjääntyy ongelmitta!
PoistaNo voi harmi! Mitä jos siirtäisikin sovinnolla urakan myöhemmälle, onnistuisikohan ammattikoulun kanssa järjestelyt sitten?
VastaaPoistaTuo kirja on vaan niin hyvä! Huomasin, että osaan sen ulkoa, koska heti kannen nähdessäni se alkoi kelautua päässä. Lukekaa seuraavaksi Kuka lohduttaisi Nyytiä!
Urakan suuruus on varmaan liikaa minä tahansa ajankohtana, meillä kun on tavoitteena se, että kaikki lateksi lähtee, ei vain nyt irrallaan oleva.
PoistaNyyti kuuluu kotikirjastoon, olen hankkinut sen joskus angstisina teinivuosina ja osaan sen ulkoa - kuten nyt myös tyttäret :)
Mä taisin viimeksi sanoa siitä Wilman tökötistä. Toivottavasti se toimii oikeasti yhtä hyvin kuin ovat hehkuttaneet. Jos siitä joku ammattilainenkin on vinkannut, niin voihan se toimiakin.
VastaaPoistaToivottavasti kattohomma on enempi säikähdys kuin massiivinen rahareikä.
Wilman tökötistä kerronkin lisää heti kun kerkiän...! Kiitos siis vinkistä.
PoistaOttakaa seinä per kesä tavotteeks. :) Me skrapattiin, pohjamaalattiin ja päälimaalattiin viime kesänä puolet talosta ja täks kesäks jää toinen osa.
VastaaPoistaTää on nyt ollut aika varteenotettava vaihtoehto, mutta näyttäisi siltä että edes sille yhdelle seinälle ei tänä keväänä ole aikaa...
PoistaPystyykö koulu kuitenkaan järjestämään sen oppilastyönä myöhemmin, vai onko se liian iso harjoitustyö?
VastaaPoistaVähän liian iso urakka, mutta nyt taas vähän valoa tunnelin päässä. Raportoin mahd. pian!
Poista