tiistai 28. tammikuuta 2014

Kuinka kuoria rintamamiestalo vaivattomasti?

Kas siinä kysymys, joka valvottaa taas meitä. Suorastaan kuplii mielessä, moinen operaatio.


Yritin etsiä aikaisempia kirjoituksiani asiasta, mutta ilmeisesti niitä ei juurikaan ole tätä kaukaista raporttia lukuunottamassa. Juttu oli itsellekin ihan valaisevaa luettavaa kun osa arkkitehti Kirsti Kovasen kanssa käymästäni keskustelusta oli jo onnistunut painumaan unholaan.

Mutta se kuoriminen. Oih ja voih sentään.

Talomme on joskus ollut hailakan vaaleankeltainen. Sellainen ihan aidon viiskytluvunkeltainen, öljymaalilla maalattu. Alkuperäinen väri on kaunis.


Sitten ovatkin alkaneet uudistusten tuulet puhaltaa ja talo on kahteen kertaan maalattu jollain muovimaalilla ja sen jälkeen vielä kertaalleen paikkamaalattu uutta keltaista hieman vaaleammalla sävyllä. Nyt talo on sellainen ysärikeltainen - sen todellista väriä on tosi vaikea saada valokuviin, koska kesäkuvissa se on liian vaalea ja talvikuvissa liian tumma - ja lisäksi muovimaali käyttäytyy juuri siten kun se pahimmillaan käyttäytyy, eli korkkaa rumasti irti ja irtoilee lämpäreinä jättäen alleen harmaantuneen paneelin. 


Paitsi että sitten se onneton muovipussimaalikerros taas paikoin on kiinni tiukasti kuin tauti. Tuota yläpuolen kuvassa näkyvää verannan seinää olen lasten ulkotouhuja valvoskellessani kynsinyt maalista vapaaksi ihan paljain käsin, eli osittain maali irtoaa tosiaan hyvinkin vaivattomasti. Mutta vain osittain.

Näitä ulkomaalaustarpeen hajamielisiä kynsiskelymuistutuksia on meillä useampikin. Tämä on sisäänkäyntiä lähinnä oleva nurkkalista. Hehkeä yksityiskohta joka toivottaa niin oman väen kuin vieraatkin tervetulleiksi meille. Yleensä tuota aina joku vähän rapsuttelee ohi kulkiessaan lisää, että tiedä vaikka koko nurkka on vielä joku kaunis päivä maalista putsattu.


Sisäänkäyntiähän meillä komistaa muutenkin tuo lahoava parveke, jossa ilmiö "lateksi irtoaa kosteasta puusta" on hienosti havaittavissa...


... kuten myös verannan räystään alla tässä jo aiemmin blogissa nähdyssä kuvassa. Tämän tyylipuhtaampaa esimerkkiä saa kyllä asiasta hakea. Kohde on päässyt koristamaan myös Perinnemestarin rintamamiestalo -kirjaa.


En mahda sille mitään, että itku meinaa ihan aikuisten oikeasti päästä joka kerta kun vähänkin enemmän ajattelen tuota ulkoverhouksen maalitilannetta. Miettikää, jos kukaan ei olisi koskaan keksinyt moisia muovimaalitököttejä. Tai jos olisi aina ollut sellainen ymmärrys, että niitä ei pidä mennä sutimaan tuuletusraottomaan rintamamiestalon seinään. Sen kun rapsuteltaisiin teräsharjalla kevyesti eniten irtoava osa alkuperäisestä öljymaalikerroksesta irti ja alettaisiin maalaamaan uutta päälle.

Nyt koko arviolta noin 210 neliömetriä kattava talomme ulkokuori on jollain meille tällä hetkellä vielä tuntemattomalla konstilla saatava kaavittua, suihkutettua, liuotettua tai raaputettua esiin tuon muovimaalikerroksen alta. Urakka tuntuu luvalla sanoen ihan toivottomalta. Toisaalta nykylankun paksuinen ulkoverhouspaneeli on varmasti kaiken konservoinnin arvoinen. Mutta millä ihmeellä me tuosta urakasta oikein selviämme?


Meillä on verannan kyljessä testiseinä, johon on kokeiltu toistaiseksi kolmea eri konstia.

1) Skrabaus pelkällä skraballa. Irrottaa maalin helposti kun maali on jo valmiiksi irti. Ei irrota maalia yhtään niistä paikoista, joista se on tiukasti kiinni.

3) Skrabaus avustettuna lämmöllä. Vaihdoimme toissavuonna toimivan öljypolttimemme ystäviltä samaisen rintamamiestalokuorintaprojektin jälkeen ylimääräiseksi jääneeseen Speedheateriin, joka on siis maalinpoistoon puupinnoilta kehitetty infrapunalämmitin. Muovimaalikerrostumat lähtivät sillä hyvin, mutta öljymaali jäi pohjalle. Menetelmä on sinänsä ihan nettisivujen lupauksen mukainen - helppo, vaivaton, nopea ja tehokas - mutta siinä on vain yksi vika, joka liittyy mittayksiköihin: Meidän talossa on tosiaan se reilu parisataa neliötä ulkokuorta, joka on paikoin perin ikävällä korkeudella maanpinnasta. Speedheater-laitteen pinta-ala on sellainen reilu puolikas aanelonen. Koko talon kuoriminen sillä ja skraballa tilanteessa, jossa puoliso on luultavasti/toivottavasti/oletettavasti töissä taas koko ensi kesän, on täysin irrealistinen. Kaksi- ja kolmevuotiaiden lasten kanssa ei paljon telineillä tai henkilönostimen nokassa keikuta.

3) Metabon maalijyrsin. Saimme sellaisen lainaan rintamamiestalofoorumitutulta ja testasimme toki sitäkin. Se oli ihan hyvä peli, mutta siinäkin oli niitä muttia. Ensinnäkin koko talo pitäisi käydä läpi tuurnan kanssa ja takoa kaikki näkyvissä olevat naulankannat piiloon, ettei jyrsimen terä osu niihin. Toiseksi jyrsin jyrsii vain tasaista pintaa, ja meidän keilaponttipaneelissamme on myös se kaareva osuus. Jollain nekin pitäisi saada maalista puhtaiksi. Kolmanneksi laite oli niin painava, että minä en jaksanut kannatella sitä oikeastaan ollenkaan. Ja neljänneksi sen kanssa pitää olla hyvin osaava ja varovainen, koska sillä saa muuten jyrsittyä paneeleihin tosi komeat pyöreät jäljet. Maali kyllä lähtee äkäisesti ja harmaantunut puukin!


Toistaiseksi olemme siis testiseininemme tässä vaiheessa.

Lisäksi meillä on käynyt maakunnasta soodapuhallusta tarjoava yrittäjä tekemässä kartoituksen. Hänen mukaansa soodalla ei voi puhaltaa meidän olosuhteissamme, koska sooda pöllyää niin että naapurit häiriintyvät. Hän ehdotti varovaista hiekkapuhallusta. Minä olen toistaiseksi sillä kannalla, että vain kuolleen ruumiini yli, ja meinaan lyödä Talotohtorilla päähän kaikkia jotka uskaltavat edes lausua hiekka-alkuisia sanoja kallisarvoisen alkuperäispaneelini äärellä. Puoliso on vähemmän kategorinen, mutta suhtautuu myöskin varauksella.



Seuraava askel kartoitustyössämme on se, että otamme jälleen kerran nöyrinä lusikan kauniisiin kätösiimme ja soitamme jälleen yhden "Hei, meillä oli puhetta että tulisit tammikuussa katsomaan tätä meidän taloprojektia ja ajattelimme nyt kysellä että koska olet tulossa kun ensi viikolla on jo helmikuu" -puhelun. Oikeasti, joka kerta kun joudun näiden rakennus- ja remonttialan yrittäjien luvalla sanoen letkeiden aikakäsitysten kanssa tekemisiin, meinaan saada verenpainetaudin. Ostakaa kalenteri ja kynä ja opetelkaa käyttämään niitä, niin me tavalliset kuolevaisetkin teemme kun emme voi sataprosenttisesti luottaa ylivertaiseen muistiimme. Nih. Joka halvatun puhelimessakin on nykyään kalenteri ja netti on täynnä ilmaisia sähköisiä kalentereja. Luulisi että potentiaalisen asiakkaan luona käynnit voisi melko maalaisjärkisellä yrittäjäasenteella merkitä johonkin ajanhallintajärjestelmään muistiin. Tai sitten sanoa että en tule kun ei kiinnosta, pitäkää lateksoitu tönönne.

Nojoo, siis, mutta sitähän minun piti että piti tulla käymään myös toisen soodapuhaltajan ihan vaan toisen mielipiteen saamiseksi. Häntäkin arvelutti maalinpoisto soodalla puhaltaen, eikö meitä kaikkia, mutta tarjosi puolisolle puhelimessa vaihtoehdoksi jonkinlaisella lasimurskeella (??) puhallusta, jonka pitäisi olla hyvin-hyvin hellävarainen. Odotamme mielenkiinnolla, jos tämä lasinpuhaltaja vielä ilmestyisi kertomaan asiasta lisää.

Naapurista kerrottiin myös lähietäisyydellä sijaitsevasta rintamamiestalosta, jonka seinistä ei-toivotut maalikerrokset oli lähdetetty käsittääksemme hölväämällä talo kauttaaltaan maalinpoistoaineella ja kaapimalla kemiallisesti irronnut maali sitten irti. Tämä menetelmä on nostanut orastavaa päätään siksi, että käytimme viime viikonloppuna tovin jos toisenkin pohtimalla tätä maalinpoistoasiaa ja opiskelimme aihetta myös museoviraston korjauskortistosta, jossa näitä myrkkyjä pidettiin kuitenkin yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona väärien maalikerrosten poistoon. Tähänkin liittyy toki kysymysmerkkejä, kuten millä saada mömmöt pois seinistä (haihtumalla, huikkaa puoliso) ja kuinka paljon maksaa uima-altaallinen Nitromorsia. Mutta luulen, että etsiydymme audienssille tähän legendan mukaan olemassa olevaan maalinpoistotalouteen ja kartoitamme vaihtoehtoa lisää.


(Tämä on se testiseinä ennen testien aloitusta. Kuva on kattoremonttikesältä 2012. Oli muutakin puuhaa kuin talvivarusteiden poiskorjaus.)

Summa summarum: Maalia voi poistaa skrabaamalla. Skrabausta voi helpottaa lämmöllä tai kemiallisin ainein. Joka tapauksessa urakka on tällöin suunnaton ja täytyy ratkaista mm. se, miten vaikkapa talon yläkolmioita pääsee raapimaan - henkilönostin lienee ainoa tolkullinen vaihtoehto. Maalia voi poistaa myös puhaltamalla. Puhaltaminen on nopeudessaan ja ulkoistettavuudessaan suunnattoman houkuttelevaa, mutta miten kauheaa jälkeä se tekee paneeleille irrotettavan maalipinnan alla? Minä pahoin pelkään, ettei mitään oikotietä onneen taida olla, perheemme insinööri ainakin vielä toistaiseksi luottaa ihmisrodun ylivertaiseen kykyyn ratkaista arkisia ongelmia tekniikan avulla. Jatkamme siis tutkimuksia.

Jos tästä kurjuudesta jotain positiivista haluaa sanoa, niin ainakin naapurin Paulin muistitiedon mukaan muovimaalikerrokset on molemmilla kerroilla maalattu ruiskuttamalla. Maali ei ole siksi niin tiukassa kuin se pensselityönä olisi. Ja ehkä sekin on ihan positiivinen asia, että tuleepa taas todella perinpohjaisesti perehdyttyä yhteen elämän osa-alueeseen eli maalinpoistoon 50-lukulaisesta keilaponttipaneelista.

Seuraavassa osassa tarkastelemme sitä, millaiseksi talo on tarkoitus maalata sitten kun tuo nykyinen maali on häipynyt kuvioista. 

51 kommenttia:

  1. Kiva että päivität taas, jee! Jos syksyllä vielä/jo on maalinraaputustalkoita, niin mä olen mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...paitsi että nyt taas en ole ehtinyt päivittää. Yrjötautia ja muuta mukavaa tässä osoitteessa, siellä kai työelämää? Maalinraaputustalkoita on luvassa kaiketi jo huhtikuussa, joten onnistuneesti sijaitsette vielä silloin valtameren tässä tapauksessa oikealla puolella!

      Poista
  2. Turussa kuulemma Pinella soodapuhallettiin. Mitä se naapureita oikeasti haittaa? Hetkellisesti toki, mutta eihän se vaarallista ole? Vai onko vaikka kasveille? Mä olisin nopeuden ja hellävaraisuuden takia aika paljon soodapuhalluksen kannalla. Mutta siitäkin varoiteltiin jossain, että siitä jää puun pintaan kalvo, joka pitäisi pestä pois. Museovirasto ei vaan oikein lämpene puhallukselle.

    Meidän ulkopuolen entisöijä sanoi tekevänsä juuri meidän laudoituksen mukaan muotoillut kaapimet. Kaapimista ja speedheateria tiedossa.

    Me joudutaan vaihtamaan osa laudoista ja ehkä hirsiäkin. Laudoituksen vaihtaminen on rapsutusta nopeampaa. Suvila laudoitettiin uusiksi 3 päivässä. 2 ammattilaista + mies ja appiukko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kai pölisee kamalasti. Tekee lähitienoon ikkunoihin pölyisen pinnan yms. Ja sitten tietysti se, että ei se soodallakaan puhaltaminen välttämättä kovin kaunista jälkeä saa aikaan - kun on kohtia, missä maali on tiukasti kiinni ja kohtia, missä maali ei ole ollenkaan kiinni, niin tokihan on sitten niin että niistä maali irti -kohdista puhallus haukkaa puuta samalla voimalla kuin maali kiinni -kohdissa maalia. Ja ja ja. Ei siis oikotietä onneen...

      Laudoituksen vaihtaminen olisi tietysti se helppo juttu, mutta sekin on meidän tapauksessa no-no.

      Poista
  3. Surullista. Meillä rapattu puutalo 1950-luvulta, joka myös on viimeksi maalattu muovimaalilla. Surullista ja harmillista. Nyt näyttää ikävältä etenkin eteläpääty, jotain pitäisi tehdä, mutta kun ei selviä maalaamisella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, hirmu harmillista. Meilläkin on tuo etelän puoleinen seinä se hurjimman näköinen, mutta tasaisesti maali korkkaa kyllä kaikista seinistä. Plääääh.

      Poista
  4. Hankkikaa tukevat rakennustelineet ihan omiksi. Voin vannoa, että niille on käyttöä. Ainakin meillä on ollut.

    Nitromorsiin suhtaudun hyvin nihkeästi. Se syövyttää vahvimmatkin hanskat nopeasti ja se pitää oikeasti saada pois kaikkineen, jos ei tahdo iloisesti kuplivaa uutta maalipintaa. Plus iholle joutuessaan se todellakin polttaa. Myös sen joka paikkaan takkertuvan myrkkymössön kanssa voisi varmasti tuossa mittakaavassa olla ihmettelemistä. Puhumattakaan siitä, että sekin poistaa tasan yhden kerroksen maalia per sively... Mä olen käyttänyt sitä opiskeluaikana runsaasti huonekalujen puhdistamiseen ja se kyllä oli melkoista...

    Sorry negatiivisuuteni, mutta nuokin kannattaa miettiä. Etenkin jos työmaalla pyörii lapsosia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minäkin suhtaudun siihen maalinpoisto kemiallisesti -asiaan perin skeptisesti mutta ajattelin että voihan siitäkin kokemuksia kysellä... Minulla on Nitromorsia purkillinen odottamassa kellarin pyykkituvan ja autotallin välisen oven pienten siperrysosien maalinpoistoa mutta en ole tohtinut edes kajota koko myrkkyyn.

      Telineasia pitää miettiä kyllä huolella. Ja meidän talon toiseen päätyyn ei missään tapauksessa pääse käsiksi kuin nostimella...

      Poista
  5. Meilläkin odottaa tuo kuorimis/uudelleen maalaus ensi kesänä....ja talo on saman värinenkin , kuin tuo teidän.

    VastaaPoista
  6. Vaivatonta tapaa ei taida olla :D Meillä meni urakkaan kolme kesää, käsin raaputettiin, muutamia paneleita meni vaihtoon etuseinältä, mutta muuten säilytettiin vanhat, ne vähän arveluttavatkin. Ja tosiaan törmättiin ilmiöihin tiukasti pysyvä lateksi ja itsestään irtoavan lateksi. Otimme riskin ja jätimme tiukasti pysyvän lateksin paikoilleen, lähinnä sitä on kylmän ulkovintin kohdalla talon yläseinissä ja lappeen alla. Jossain kohtaa eteläseinällä riski näkyy ja kuorituuu irti, mutta sitten taas vähän raaputellaan ja paikkamaalataan. Näin meillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voi olla että noissa vähemmän näkyvissä kohdissa voisi tehdä tuollakin tavalla, siis että jättäisi sitä kiinni olevaa maalia alle. Mutta toisaalta kun meillä sitä on sellainen lievästi liioitellen tuuman paksuinen kerros, niin se on sitten päällemaalattuna kuin pakanamaan kartta...

      Poista
  7. Ei käy katteeks. Maalinraaputustalkoot? Jos olisin lähempänä, tulisin ihan myötätunnosta raapimaan maalia pois.
    Se 50-luvun keltainen on hieno, mummolani oli sellainen.
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen jotenkin huono noissa talkoosioissa. Jotenkin tuntuu, että kaikilla tuntemillani ihmisillä on niin sikapaljon tekemistä omissa elämissään, ettei tämän mörskän remontoimisella viitsi paljon muita vaivata kuin maksullista henkilökuntaa...

      Sitten kun vaan löytyisi se OIKEA viiskytluvun keltainen vielä jostain... Kun olen surkea niissä sävyvalinnoissakin, vrt. vessan seinät :)

      Poista
  8. Sain siihen soidapuhalluskyselyynikin vastausta. Sitä ei kuulemma ole tutkittu, mutta hän ei suosittele soidan ominaisuuksien takia. Sitä kuitenkin jäisi väkisinkin puuhun ja siellä se todennäköisesti vettyisi ja saippuoituisi ajan myötä ja alkaisi todennäköisesti vaikuttaa maalipintaan. Niinkuin nyt ihan maalaisjärkikin sanoo... Soodallahan voi kätevästi matata maalattavan pinnan, mutta se pitää pestä huolella pois, jos toivoo, että se uusi pinta kestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, järkevää puhetta. Me ollaan oikeastaan jo hylätty kaikki muut paitsi se Spedari ja skraba -yhdistelmä. Nyt vaan pitäisi saada lottovoitto, että voisi palkata jonkun tekemään tuota hommaa...

      Poista
  9. Terveisiä talonmieheltäni, alakerran isännältä. Hän hurrasi moneen kertaan ääneen tämän kirjoituksen äärellä. Ensiksi suositteli sellaista Speedheateria, jossa on nivelvarsi
    http://speedheater.fi/tuotteet/
    mutta esteisiin asti päästyään ehdotti spiidhiittaamisen teettämistä ulkopuolisella... kun luulee, että muiden tarjouspyyntöihin ne vastaavat, meidän vaan ei...
    loppuviimeksi käski laittaa linkin parhaasta maalijyrsimestä, mitä maa päällään kantaa
    http://www.protools.fi/metabo-lf-724-maalijyrsin.html
    vaan mahtaako sopia teidän paneeleihin?

    Itse ehdottaisin 200 talkoovieraan kutsumista. Protools varmaan lainaa mielellään ilmaiseksi jyrsimet, telineet ja kaikille mainoslippikset, kun pääsette Guinnessin ennätysten kirjaan ja he saavat hienoa julkisuutta. Soppatykkejäkin saa lainaksi. Kaikki järjestyy.

    Tästä voisi tehdä rintamamiestaloväen kesäkokoontumisen. Siinä on tosin vaarana kutsu vastavierailulle. Tai 200 kutsua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se nivelvarsi muuten on aivan loistava keksintö. Tai minä mistään tiedä, mutta toi käyttäjä kehui. ;)

      Poista
    2. Oukkei, sitä nivelvartta meillä ei olekaan... Tuo on juuri se sama maalijyrsin, josta kerroin, ja siinä tosiaan se hyvä puoli että hyvin jyrsii, mutta huono puoli että se keilaosuus paneelista jää edelleen maalin peittoon. Mutta osaratkaisuna ihan pätevä sekin.

      Hehee, minä en varmaan edes tunne kahtasataa ihmistä saati keksi keinoa, millä ne saisin tänne maalia poistamaan :D

      Poista
  10. Nitromorsia olen kokeillut. En saanut sillä irti juuri mitään. Rintamamiestalopalstalla puhuttiin jostain siveltävästä myrkystä, jota enää ei saa EU:n alueella myydä. Sillä kuulemma irtosi. Ehkä sitä saisi itänaapurista? Terveisin Mikkelissä vieraileva karjalainen.

    VastaaPoista
  11. Lateksia, hyi. Onneksi meidän talossa on tehty jotain oikein ja ulkovuorauksesta ei tartte kuin harjata vanha liituuntunut punamulta pois. Pitää kyllä paikkailla vähän uudella paneelilla.

    Isot talkoot pystyyn ja jokaiselle käteen rapsutin ja joku kulkee rapsuttajien perässä speedheaterin kanssa viimeistelemässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vetoan edelliseen viestiini aiheesta talkoot... Luulen, että omassa tapauksessa opiskelijaorjatyövoima voisi olla se todennäköisempi ratkaisu.

      Poista
  12. Mulla ei ole tästä(kään) mitään substanssiosaamista, mutta heitänpä kuitenkin lusikkani maalisoppaan. Eli siis kun me käytiin kesällä Salossa Antiikkiverstas Wilmassa hakemassa maalia, niin juteltiin vähän kaikesta omistajapariskunnan kanssa. Heillä oli myynnissä biohajoava suihkutettava maalinpoistomömmö, joka tehoaa kuulemma todella hyvin. (No, kukapa oman kauppansa tuotteita huonoksi sanoisi.) Joku oli ruiskuttanut kokonaisen talon mömmöllä ja soittanut kauppaan suitsuttavan kiitospuhelun. Tämän enempää en tästä tiedä, mutta ehkä voisit Wilmaan pirauttaa ja kysyä tarkemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin heti kuukkeloimassa Wilman sivuilta. Pitää ehkä kokeilla tuotakin!

      Poista
  13. Hei, meillä on sama projekti edessä ensi kesänä oman rintamamiestalon kanssa. Juttelin aiheesta erään restaurointifirman kanssa, ja sain vinkin, että kuulemma paras tapa poistaa lateksia on hioa se pois kulmahiomakoneeseen kiinnitettävällä lamellilaikalla. Sen kanssa täytyy vaan olla varovainen, ettei hio liikaa samaa kohtaa. Mutta pitäisi olla nopea ja tehokas tapa lateksin poistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, tuota me ei olla kokeiltukaan. Kunhan talvi loppuu niin ei kun testiseinään uusia testejä vaan siis!

      Poista
  14. Älkää hemmetissä antako kenenkää puhaltaa taloonne yhtää millää.

    Helpoin konsti ongelmaan: Vakuuta talo hyvin. Valele palo-öljyllä ja polta pois.

    Konsti 2: Hanki kirja puurakennusten ulkomaalaus isbn 951-682-547-8, siellä on vastaus: Petrooliöljymaali. Lue kirja niin uskot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkohan se muovimaali kai on petrooliöljymaalin altakin ensin jotenkin pois saada? :o

      Poista
    2. Komppaan Susannaa - miten se petrooliöljymaali tai yhtään mikään maali ratkaisisi ongelmaa nimeltä seinässä NYT olevan maalin poisto? Ongelma ei siis ole maalin pysyvyys nykyisen maalin päällä vaan a) se, että tuuletusraottoman, hygroskooppisista tarvikkeista kokoon pusatun talon päällä on muovipussi joka hitaasti lahottaa ulkovuorauksen alleen ja b) se, miltä näyttää kolmen millin vahvuinen laikukas maalikerros päällemaalattuna. En siis nyt ihan tajunnut tätä ohjetta.

      Poista
  15. Kyllä ja kyllä! Sama virsi täälläkin, meillä nyt tönön pinta on mahdollisesti hiukan vanhempaa laatua, mutta kauniisti haaleankeltaiseksi sekin pentele on menty maalaamaan. Näytin tätä Isännällekin, nyökyteltiin yhdessä. Noh, katsellaan. Voisin ohimennen aloittaa itsekin rapsuttelun, mutta talkoot taitaa olla ainoa mahdollinen tapa tästä selvitä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  16. Lohduttaako, jos itken kanssasi? Minä olen toistaiseksi saanut työntää samaa ongelmaa pois mielestäni ja saan jatkaa sillä linjalla ainakin ensi kesän yli. Eli ikkuna-urakka valmiiksi, sitten vasta seinämaalien kimppuun.

    Meillä on vedetty muovimaali, eikun ruiskutettu, alkuperäisen keltamullan päälle vain muutama vuosi ennen meidän tänne saapumistamme! Miten ruiskutetun maalin skrapaa, sehän on tosi syvällä lautojen syissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua. TUO on turhauttavaa - meillä sentään on vuosikymmenten takaisia syntejä nämä ulkomaalausasiat.

      Ruiskumaalissa on ainakin minulle selitetysti se hyvä puoli, että se ei kuitenkaan ole niin tiukassa yleensä kiinni kuin pensselillä hinkattu maalipinta. Ja jos se muovimaali teillä on riittävän paksuna kerroksena niin se varsinkin keväällä irtoaa ihan "nylkemällä", siis lähtee isoina lämpäreinä kokonaan. Siis niistä kohdista joista lähtee...

      Poista
  17. Kuvittelin lähettäneeni tähän jo yhden myötätuntoisen (ja valitettavan hyödyttömän) kommentin, mutta eipä sitä näykään. Meillähän on myös lateksiongelma. Se ratkaistiin osittain ulkoverhouksen uusinnalla, mutta talon ullakkokerroksen helmipaneloinnin maalille pitäisi tehdä jotain ennen uutta maalausta. Speedheater meillä on, mutta kokemuksen perusteella se ei tunnu kovin järkevältä vaihtoehdolta, kun kahden komeronoven putsaukseenkin vierähti muutama tunti ja toinen ovi melkein kärähti yhdestä kohdasta. (Siinä vehkeessä saisi olla ajastin tällaiselle hajamielisemmalle käyttäjälle.) Seinäpinta-alaa on aika paljon ja se on korkeimmillaan jossain kymmenessä metrissä. Myös talon kivijalka sekä räystäiden aluset pitäisi puhdistaa maalista :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, se Speedheaterin pinta-ala on ihan onneton verrattuna minkä tahansa talon pinta-alaan, ja meilläkin on sama dilemma että ne korkeimmalla olevat skrabattavat kohdat ovat sitten tosi korkealla. Pitää ehkä ajatella vaikka vain seinää kerrallaan.

      Poista
  18. Kotiasentajamme L ehdotti niinkin yksinkertaista ratkaisua kuin talon pussittamista soodapuhalluksen ajaksi. Kerrostaloja ja kaiken maailman historiallisia museolinnojakin pussitetaan remontin takia vuosiksi, joten luulisi sen onnistuvan pienemmässäkin mittakaavassa. Tietysti muovit ja telinevuokrat maksavat, mutta niin maksavat kaiketi nuo kaikki muutkin harkitsemanne vaihtoehdot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä jottei, jos se soodapuhallus noin muuten olisi yksiselitteisen ongelmaton ratkaisu... Mutta kuten todettua, minä olen aika varauksellinen sen suhteen (esim. juuri kommenteissakin mainituista syistä) ja pyrimme nyt kartoittamaan kaikkia mahdollisia muitakin ratkaisuja.

      Poista
  19. Moi! Sen lisäksi, että mun talo on pilattu lateksilla, on se ehditty ennen sitä pilaamaan hiekkapuhaltamalla. Helpottaa sitten edessä olevaa ratkaisua= ulkoverhous vaihtoon... Sitku ... jaksaa.. Mutta on toi hiekkapuhallettu ihan karsee....

    VastaaPoista
  20. Ai niin edellisen taloni maalasin petrolla ja mustapilkkuhomeen (aivan karseesti) jouduin pesemäään talon kolme kertaa 10-vuoden aikana ja samoin kävi tuttavalleni. Et nyt kun toi on joskus revitty irti hiekkapuhallettu paneeli, niin ilmarako+uusi lauta ja (huokaus) lateksi pintaan... Saa kivittääät. Jiipeee

    VastaaPoista
  21. Argh! Meilläkin on vastaava projekti edessä jossain vaiheessa. Oikeastaan se olisi pitänyt jo tehdä, mutta aina on tullut jotain kiireisempää... Varmaan se on meillä tuo Speedheater ja skraappa, vaikka en tiedä kenellä siihen on aikaa. Kerran pyydettiin maalausfirmalta tarjous, mutta eivät ikinä palanneet asiaan :)

    VastaaPoista
  22. Hei. Meidän hirsimökki on maalattu valtti color extralla joka jättänyt lakkamaisen pinnan ja nyt pitäisi poistaa kaikki puupinnalle. Olen sopinut puhallusfirman kanssa että tulevat puhaltamaan lasimurskalla, kun tuo sooda on paha pestä pois puupinnoilta ja maalinkorkkaa helposti irti. Mökin sokkeli pitää peittää 2-3m ympäriinsä ja loppu mikä levii imeytyy maahan. Ei tapa nurmikkoa tai kasvillisuutta niinkuin tuo sooda ja jossain väitettiin että lasimurskaa käytetään hiekkarannan hiekan täytemaana. Hintaa 1,5 krs pyöröhirsimökille jossa n. 40m tulee 1200e. Puhalletaan myös aluslaudoitus, ja kestää 1 pvä. Tuossa yksi helppo vaihtoehto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppo kyllä - mutta ei käy joka paikkaan. Meidän taloa ei voi puhaltaa edes lasimurskalla, kirjoitan tästä lisää heti kun ehdin. Sooda- ja muut puhaltajat ovat markkinoinnissaan saaneet kyllä tehokkaasti läpi sen ajatuksen, että puhaltamalla lähtee vaurioitta maali seinästä kuin seinästä, mutta totuus ei ole ihan niin ruusuinen.

      Poista
  23. Täällä tuskaillaan saman ongelman kanssa ja jokusen tunnin seiniä skrapailtua aloin etsiin oikotietä onneen netistä. Näköjään sitä ei siis ainakaan toistaisesti ole, eli ei auta kuin jatkaa ja koittaa houkutella ystäviä toiminnalliseen auringonottoon meidän ulkoseinällä! :)

    VastaaPoista
  24. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  25. Aak, poistin vahingossa kommentin, jossa monennen sukupolven maalari kehui lasimurskalla puhaltamista.

    Minä en missään tapauksessa suosittele sitä oman kokemuksen perusteella, ainakin meidän talon seinässä se lasimurskakin söi pehmeän kesäpuun pois ja kovempi talvipuu jäi jäljelle, jolloin testipaikasta tuli ihan karsean näköinen.

    VastaaPoista
  26. Laurakaisa-kiinnostaa, miten saitte eri maalikerrokset pois? Me tuskaillaan nyt samojen juttujen kanssa.

    VastaaPoista
  27. Se puhallussooda on käytännössä ruokasoodaa. Eikä pitäisi juurikaan vahingoittaa puuta. Itse lähden sillä puhaltamaan muovimaalia irti.

    VastaaPoista
  28. This is a website that sells natural dog food. Not only can you buy it here, but you can also buy discount pet supplies and reward your pet for good behavior. Your pet will be happy to cuddle with you.Not only is there natural balance dog food,there are dry dog food to choose from,and you can definitely buy the best and most suitable pet prescription for your pet.

    VastaaPoista
  29. Kesällä 2020 hiekkapuhallus ja maalaus firma sai uskoteltua hiekkapuhalluksen niin helläksi, että vain maali lähtee. Kyllä se maalikin lähti.Nyt erittäin paksusta maalikerroksesta huolimatta ( 2 neliötä /maalilitra) Pinta on tikkuinen syvillä uurteilla paikoin syyt törröttävät. Jos vedät kämmentä seinän pintaan niin iho on taatusti verinen.Rakennettu 50 luvulla ja lauta hyvin tiheäsyistä vieläkin kovaa ja maalipinta oli lähes kauttaaltaan ehjä,eli hyvin pysynyt.Nyt työllistyy tavarantarkastaja ja2juristia.Apua ! Näin vanhaa jymäytti toinen vanha. Hyvin epätoivoinen vaihe. Taloni,kotini on raiskattu. Urakoija puolusteli tekoaa kun talo on vanha. Olisi kannattanut lukea ennen maalausta Panu kailan kirja kesällä töitä teki maalari sivut 509-510 ja Kalevi Järvisen kirja ulkorakennusten maalaus sivut 61-62. Onko kokemuksia vastaavasta ? Kertokaa ! Kiitos

    VastaaPoista
  30. Meillä sama projekti ensi kesänä, kun autamme meidän naapuria "kuorimaan" julkisivua. Hän itse auttoi meitä aikanaan, joten nyt on meidän vuoromme. Sen jälkeen, kun on uusi maali pinnassa, tehdään siihen myös ammattilaisen puolelta julkisivusuojaus. Toivottavasti pysyy sitten kauniina kauan aikaa. Nämä ovat aikamoisia projekteja, kun lähdetään vanhaa maalia irroittamaan. Työ kuitenkin lopulta varmasti palkitaan.

    VastaaPoista