Kellarin ikkunoiden uusi tuleminen

Remontissa vallitsee suvantovaihe. Tai ehkä jopa akanvirta - kellarin seinässä on edelleen puolen neliön reikä, rakennusvalvonta esittää kaiken maailman pöljiä vaatimuksia pyykkituvan vesieristyksestä, yläkerran ikkunat pitäisi tiivistää ja osapuilleen kaikki muukin on kesken ja vaipunut unholaan. Keskitymme työntekoon, opiskeluun, lapsen kanssa puuhasteluun ja nukkumiseen. Kaamos vallalla.

Siispä on hyvä esitellä valmiita aikaansaannoksia. Talomme vietti syys-lokakuuta vähemmän aistikkaasti appiukon vanhat saunan kattopaneelit kellarin ikkunoiden edessä. Kellarin ikkunat viettivät syys-lokakuuta Rantasalmella puusepän hellässä huomassa.



Meillä on toki pyrkimys tehdä talossa niin paljon itse kuin mahdollista. Kellarin pikkuikkunoiden kunnostus oli projekti, joka noin periaatteessa innosti minua - mutta kolmenkymmenenkahden pikkupokan fiksaaminen olisi vaatinut niin paljon aikaa, ettei sitä tässä nykyisessä todellisuudessa yksinkertaisesti ollut tarjolla. Sen lisäksi osa pokista kaipasi kipeästi muutakin kuin pelkkää maalausta ja lasituslistojen vaihtoa. Homma oli siis suotavaa toteuttaa kohtuullisen ripeästi, ei sitten-joskus-kun-on-enemmän-aikaa. Tässä kohtaa totesimme, että meillä on ELY-keskuksen myöntämä rakennusperinnön kunnostusavustus, käyttäkäämme sitä.

Pohjoisen puolen ikkunat olivat periaatteessa ihan ok kunnossa. Lievästi kärsineitä vain:



Etelän puolella kuluma oli jo vähän roisimman näköistä:



Autotallin lännen puoleinen ikkuna oli lisäksi rikki:



Muutamaa tippalistaa ja aika montaa lasituslistaa lukuunottamatta ulkopokat olivat kuitenkin aivan napakassa kunnossa, sisäpokat puolestaan kaipasivat vain uutta maalia. Loppujen lopuksi ikkunankunnostusprojekti oli sekä paljon halvempi, nopeampi että simppelimpi kuin osasimme kuvitellakaan - luulen, että ulkoistamme ensi keväänä myös asuinkerrosten ikkunoiden kunnostuksen samalle puusepälle.

Koska jälkikin oli hyvää. Tässä sama ikkuna kuin ensimmäisessä akkunakuvassa, ryhtiliikettä on tapahtunut myös pihamaan heinikon suhteen. Pokat on maalattu Uulan Oliivi-sävyn pellavaöljymaalilla, joka on ihan yksi yhteen alkuperäisen värin kanssa. Sokkeli tulee suunnitelmien mukaan kesällä 2013 saamaan saman vihreän värisävyn.



Tässä tuo autotallin kärsinyt ikkuna puukorjauksen ja uuden lasin vaihtamisen jälkeen. Korvaava lasi on poimittu Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen Vanahoo Ossoo -myymälän valikoimista, ja se on luonnollisesti samanlaista vedettyä lasia kuin muutkin talon ikkunat.



Takapihaosastokin näyttää nyt edustuskelpoiselta kunnostettujen ikkunoiden sekä ryhtiliikkeen kokeneen penkereen ansiosta. Kallistus on ainakin kohdallaan, ensi kesänä tuohon vielä nurmikko ja keinu auringossa kellotteluun. (Ja kansi maalämpökaivon tarkistuskaivolle. Tytär yrittää könytä kaivoon aina kun silmä välttää.)



Ensi kesän projekti on myös kellarin ikkunoiden karmien skrabaus ja maalaus. Olen salaa elätellyt kuvitelmaa siitä, että ehtisin sen itse tehdä - noita ikkuna-aukkoja on kellarissa kaiken kaikkiaan seitsemän, joten suunnitelma ei ole aivan yltiöpäinen. Pyykkituvan ikkunaan on tosin rakennettava ainakin puolikas uusi karmi - tila on nimensä veroisesti ilmeisesti todellakin palvellut puuliiterinä niin, että karmista on viskottu halkoja sisään. Tai ainakin jotain siitä on viskottu - karmi on melko hurjassa kunnossa ja kuopalla.

Minä edustan, kuten jokainen varmaan arvaa, sitä katsantokantaa, jonka mukaan uudet ikkunat vanhoissa taloissa näyttävät yleensä masentavilta. Jos saa valita kaikkein masentavimmat uudet ikkunat vanhassa talossa, niin ne ovat ehdottomasti niitä valkoisia alumiini- tai puu-alumiini-ikkunoita tummassa sokkelissa - ne kirkuvat väärää vuosikymmentä ja esteettistä itsemurhaa satojen metrien päähän. Tässä pettämätöntä tyylitajua Suomela-lehden malliin - näin muutat 50-luvun talosi irvokkaaksi wannabe-asuntomessupytingiksi:



Kuva: www.suomela.fi

Onneksi aika moni rintamamiestalollinen on joko köyhä tai nuuka, ja monissa taloissa muuten hävitetyt vanhat ikkunat on jätetty kellarikerroksen osalta paikoilleen. Meillä kellarin ikkunoiden vaihtaminen ei tullut missään vaiheessa edes mieleen - vartin verran kestänyt kierros sokkelin ympäri puukon ja ruuvimeisselin kanssa paljastivat alkuperäiset ikkunat tosiaan niitä muutamaa tippalistaa lukuunottamatta täysin lujiksi ja lahosta vapaiksi. Ikkunat istuvat sokkeliin nätisti ja niiden energiataloutta voi parantaa sillä millä asuinkerroksen ikkunoitakin - tiivistämällä talven ajaksi.

Ja nyt ne on maalattu pellavaöljymaalilla, joten seuraava kunnostustyö sujuu vielä helpommin kuin tällä kertaa. Huoltohommia voi jatkossa tehdä tarpeen mukaan, veikkaisin nimittäin, että pohjoisen puolen ikkunat säilyvät kuosissaan paljon eteläikkunoita pidempään.