Kiitos kaikille, jotka kommentoivat ja jakoivat hyviä banaanikärpässurmanloukkuvinkkejään! Minä menin siitä, mistä aita on matalin: Kaapissa oli valkoviinietikkaa, tiskipöydällä Fairy-pullo. Lorautin kahvikuppiin ensin etikkaa, sitten sotkin siihen tiskiainetta. Jätin kupin tiskipöydän nurkalle. Seuraavana aamuna kupin pohjalla oli läjä rumihia.
Kamera tarkensi kuitenkin noihin eläviin olentoihin, kun vauva sylissä yritin roiskaista jonkinlaisen todistuskappaleen tapahtumasta.
Kamera tarkensi kuitenkin noihin eläviin olentoihin, kun vauva sylissä yritin roiskaista jonkinlaisen todistuskappaleen tapahtumasta.
En tiedä, säikähtivätkö nuo pikku siivekkäät tätä sodanjulistustani vai loppuiko niiden sesonki muuten vaan. Joka tapauksessa tällä hetkellä hermojani kiristelevät vain ne olohuoneen lattialta löytyvät kakat ynnä muut arjen pikku sattumukset - kärpäslaumasta ei ole enää jäljellä kuin muutama eksyneen oloisesti keittiössä lentelevä yksilö.
Tapaamme luultavasti pääjoukon taas ensi syksynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti