sunnuntai 11. syyskuuta 2011

En lupaa mitään

Blogi on ollut telakalla jo kauan, ja se kertoo eniten siitä, että menin elokuun alussa takaisin töihin. Aikaa ei jää yhtään millekään, illat ovat lyhyitä ja uupumus valtaa mielen kun lapsen saa nukkumaan, viikonloppuisin olemme lähinnä yrittäneet ylläpitää jonkinlaista sosiaalistakin elämää ja itse olen lisäksi pyrkinyt keskittymään eroahdistusta potevaan 9-kuiseen tyttäreen.

Jonkinlainen mini-inspiraatio iski kuitenkin tänään, kun rakas puoliso raahasi vintistä alakertaan keittiön väliaikaisratkaisun, josta tulee kyllä myös pysyväisratkaisu sitten kun keittiö remontoidaan. Se ratkaisu on tässä:



Tuosta saa nyt käsityksen, millaiset ne meidän varsinaiset keittiön kaappimme tulevat olemaan. Se jo seinällä oleva vinokaappi on maalattu samoilla sävyillä (Sininen on Uulan Utu ja punainen Uulan Puolukka), mutta tuossa on muodot ja vetimet ja muut kohdillaan. Leikkuulaudan vedin on tosin vielä anopin verstaalla maalattavana ja sokkelihan tuohon tehdään sitten uusiksi jahka keittiöremontti etenee - alakaapit tulevat hellan tasoon, hella on samassa tasossa kuin ikkuna, ja alakaappien päälle ja ikkunan eteen tulee koivuinen liimapuulevytaso. Tuo ruudullinen vakstuukiviritys on siis väliaikaisratkaisu sekin.

Lisäksi meillä on kermanvärinen Smeg, joka saapui kesällä luoksemme Saksasta. Se ei ole punainen, koska totesimme punaisen edustavan liikaa amerikkalaista imperialismia ja diner-meininkiä. Valinta oli oikea, kermanvaalea sävy istuu kyökkiimme täydelliseti ja kaappi on sekä kaunis että käytössä kätevä - se on siis noin kaksi kertaa suurempi kuin entinen, talossa ollut jääkaappi, joka siirtyi yläkertaan varajääkaapiksi juhlia ja muita erikoistilanteita varten.

Kyllä täällä muutenkin tapahtuu monella rintamalla. Pihatie on kaivettu auki, vuorattu suodatinkankaalla ja tuotu sen päälle 18 tonnia mursketta. Vielä täryytystä ja kivituhkaa niin valmista tuli. Orapihlaja-aita leikataan alas jo tänä syksynä, kunhan siitä putoavat lehdet - ensi keväänä kohti uutta, kauniimpaa ja alaosastakin tiheää aitaa.

Maapohjakellarista kaavittiin kesällä jätesäkkeihin Annin patentti eli sanomalehtieristys ja kaivettiin sen alta useampi kymmenen senttiä hiekkaa pois. Tilalle on tuotu soraa ja lattia on tänään kohtuuvaikean flunssan ja pienen kuumeen siivittävänä eristetty. Ensi viikolla tulee putkimies-Marko tekemään lattialämmitystä ja ensi kuun alussa lattiaspesialisti valamaan lattian. Ensi talvena suihkutellaan ja pestään ja kuivataan pyykkiä kellarin pyykkituvassa.

Ja sitten tulee keittiön vuoro. Odotan sitä kuin kuuta nousevaa, enkä vähiten tiskikoneen takia. Keittiöremppa on aikataulutettu niin, että sen pitää satunnaisesta syystä olla valmis ennen maaliskuun 15. päivää...

6 kommenttia:

  1. Mukava lukea juttujasi pitkästä aikaa. En muista, olenko aiemmin kommentoinut, täällä yksi aikuinen osin samoista asioista kiinnostunut sisustusarkkitehtiopiskelija, joka on lukenut koko blogin suurella mielenkiinnolla alusta loppuun. :)

    VastaaPoista
  2. Tuosta viimeisestä kappaleesta tulee mieleen vain yksi asia, anteeksi, jos arvaan väärin: noin puhuu ihmiset, joilla on laskettu aika 15.3.
    Jos niin on, hip-hurraa ja onnea.
    Jos ei ole, niin ei se haittaa mitään. Joku toinen kerta sitten.

    VastaaPoista
  3. Kyllä on kaunis laatikosto kauniilla väreillä. Tuohon kermansävyinen jääkaappi taisi olla ihan oikea ratkaisu.
    Arvelen muuten samaa kuin Sirkku :)

    VastaaPoista
  4. Kiva lukea päivitystä pitkästä aikaa. Tunnustan, että olen kurkkinut pari kertaa teillepäin naapurihuoltoaseman pihalta , kun on siinä tullut asioitua. Mieli jo teki kerran kysäistä kuulumisia, kun näin liikettä pihassa.

    Juu en mäkään mikään "vakooja" ole, vaan vanhojen talojen ystävä aika lähistöltä. Joskus vuosi sitten löysin sattumalta blogisi ja kun tunnistin talon , jäin seurailemaan remontin edistymistä.
    Tsemppiä työhön ja kiitos kivasta blogista. Koita jaksaa päivittää joskus :-)
    T. Pauliina

    VastaaPoista
  5. Kiva lukea pitkästä aikaa Kalliokadun remonttikuulumisia. Laita nyt ihmeessä kuva siitä kermanvärisestä SMEGistä, että me blogia lukevatkin voidaan ihastella sointuvuutta :-)

    t. A13

    VastaaPoista
  6. Heipo!

    Löysin bloginne sattumalta tai vaan rintsikafoorumilla (taas) notkuessa. Meillä kun remppa on (taas) alkamassa, aiheutti sun postausten summittainen selaaminen holtittomia tyrskähdyksiä ja luottoa että kyl tää tästä.. KIITOS! Mumeksivainaa sanoi aina että ilo pintaan vaik syän märkänis =D

    t. VesAnna
    http://mumeksintupa.tumblr.com/

    VastaaPoista