maanantai 13. helmikuuta 2012

Pakko saada!

Olen lähestulkoon lakannut käymästä kaupoissa, koska en kuitenkaan ikinä osta niistä mitään. Ruokakauppoja ei lasketa, eikä Henkkamaukkaa silloin kun tarvitaan riittävän pitkähihaisia ja -helmaisia trikoopaitoja. Mutta noin muuten. Pääasiallinen ostospaikkani ihan kaikille on huuto.net - minulle sopii tämä läppärin ääressä istuskelu ja täsmähankintojen metsästys paremmin kuin päämäärätön kirpputoreilla haahuilu. Silloin tällöin käymme kierrätyskeskuksessa, joka muutti harmittavan kauas keskustasta, toisinaan huutokaupoissa, joita täällä järjestetään mukavan usein. Molemmista on tarttunut viime aikoina mukaan aarteita, joita voisi esitellä täälläkin, pitäisi vain ryhdistäytyä kameran kanssa.

Minulla on myös muutamia lempiesineitä ja suursuosikkeja taloutemme kirjavan esineistön joukossa. Yksi on juurikin tuolta samaisesta huuto.netistä sikahalvalla löytynyt, kaunis kattolamppu, joka on jo esitelty blogissa ja sopii nurkkakamari-makuuhuoneeseemme kuin lamppu nyt ikinä voi nurkkakamariin sopia:



Toinen suosikkiesine on sisuksensa verhoilijan hoteissa vaihtanut, alkuperäiset päällyksensä säilyttänyt nojatuoli, jonka saimme äidin miesystävältä. Tuo sininen väri on sikäli hallitseva, että en oikein tiedä, mihin tuon sijoittaisi sitten kun kaikki on valmista. Johonkin paraatipaikalle, joka tapauksessa.



Lieväksi yllätyksekseni löysin jokin aika sitten Bukowski's Marketista samaisen tuolin vähän erilaisella päällisellä - tanskalaista designia, myyntihinta 1800 euroa. Glup. Piti kysyä siltä äidin miesystävältä, että haluaisiko se kenties tuolinsa takaisin... kuulemma ei. Tuo Bukowski's Market on siis Bukowskin huutokaupan nettiversio, ja siellä on ihan älyttömästi hienoja, kauniita ja tyylikkäitä 50-luvun kalusteita, valaisimia ynnä muita kapineita. Haaveiluun ja miksei myös haaveiden toteutukseen, hinnat eivät ole aina läheskään tähtitieteellisiä eikä kuljetuskaan ihan tolkuttoman kallista, vaikka ostaisikin jotain Ruotsin puolella sijaitsevaa.

Yllä esiteltyyn lempparikalustekaksikkoon tuli eilen kolmas jäsen, kun jälleen kerran huuto.netistä tekemäni löytö saapui luoksemme Matkahuollon suosiollisella avustuksella.



Satuin jollain "50-luvun*" -tyyppisellä hakusanalla löytämään lehtikaapin tai -telineen, jollaista en koskaan ennen ollut nähnyt, ja joka näytti täydellisen sopivalta kalustukseen. Siitä tuli heti sellainen "toi on pakko saada" -olo, ja aloitin raivokkaan taktikoinnin, koska halukkaita huutajia oli muitakin. Raivokkuus ja taktikointi palkittiin, ja sain kapineen omakseni suolaisehkoon 102 euron hintaan - mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että joistain asioista voi hyvällä omallatunnolla maksaa vähän enemmän, varsinkin sellaisista, joita ei ihan joka päivä tule vastaan.

Ulospäin kaappi näyttää pieneltä yöpöydältä tai vastaavalta, mutta siinäpä onkin hauska mekanismi, jonka avustuksella kaappi kätkee sisäänsä säilytystilaa lehdille. Mekanismi nostaa esiin lehtilokerikon, kun kaapin kannen avaa:



Minulla on tässä muodostunut sellainenkin harrastus, että olen hankkinut sieltä sun täältä vanhoja (siis ei vanhoja vanhoja vaan viimeisen 10-15 vuoden takaisia) talo-, remontointi- ja sisustuslehtiä, joissa on artikkeleja rintamamiestaloista. Yleensä ne ovat pettymyksiä, mutta jatkan silti harrastusta. Lehtiä on kertynyt sen verran paljon, että ne pursuilivat yli olemassa olevista lehtitelineistä ja keräsivät pölyä ja tyttären jakamatonta huomiota, joten lehtikaappiostos oli suorastaan tarpeellinen. Ja on se hieno!



Olen sulkenut ja aukonut lehtitelinettä vuorokauden aikana lukemattomia kertoja ja ihaillut myös sen viehkoa ulkomuotoa. Myyjä arveli, että kyseessä saattaisi olla saksalainen kapistus, minulle ei tosiaan ollut koskaan aiemmin tullut vastaan tällainen kaluste. Bonuksena mainittakoon se, että lehtikaappi sopii täydellisesti yksiin vanhan pienen kirjoituspöytämme kanssa. Nyt tarvittaisiin vielä olohuoneremontti, että kaikki kalusteet pääsisivät täällä oikeuksiinsa.

Niin joo, vielä yksi bonus: Lehtilokerikon kuljetuspakkauksesta riitti riemua perheen pienemmille siinä vaiheessa, kun perheen isommat ihastelivat pakkauksen sisältöä:

3 kommenttia:

  1. Kivoja löytöjä! tuo tuoli varsinkin oli tosi ihana, vaikka sininen olikin :)

    tuollaista lehtikaappia en olekkaan ennen nähnyt, mutta nyt täytyy koittaa ittelleenkin metsästää samanlainen :D

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus! Kiitos tuosta ostospaikka-vinkistä. Tuo pakko saada-fiilis on tuttu täälläkin.
    Ihana kuva tuo alin. Nauratti, vaikka ei lapsille saa nauraa...
    OP

    VastaaPoista
  3. Mä huusin tuota samaa kaappia, mutta hyvä että se tuli sulle :) En ois sitä oikeasti tarvinnut, joten en viitsinyt lähteä hintakilpaan. Hieno se on enkä ole myöskään moista ikuna nähnyt.

    VastaaPoista